Tarinoita horisontin takaa rakentuu päiväkirjamerkintöjen sekä muistojen ympärille avaten erilaisia tapahtumia ja kokemuksia. Kirjan luvut ovat itsenäisiä, tositapahtumiin perustuvia tarinoita, joiden teksti on helppolukuista ja suorastaan mukaansatempaavia.
Kirja tarjoaa myös vastauksia kysymyksiin ilmailun parista: Mitä tapahtuu kun matkustajat poistuvat koneesta? Miten lentomiehistö viettää aikaa kohteessa? Miltä ukkonen tuntuu ohjaamossa? Millaisia haasteita lumi ja jää aiheuttavat lentotoiminnalle? Varpion kirja lienee ensimmäinen tai ainakin ensimmäisiä suomalaisia teoksia, jotka kertovat tarinoita ilmailumaailmasta modernina aikana. Noin vuoden mittaisen työn jäkeen omakustannekirja julkaistiin keväällä 2024. “Kirjoittaminen on ollut haastavaa, mutta kivaa. Kirjassa on mukana myös kuvaliite, joka avaa muistoja vuosikymmenten takaa. Tapahtumien aikaan kuvaaminen tapahtui vielä filmikameralla ei se ollut samanlaista tallentamista kuin nykyisin digikameraaikaan”, sanoi Varpio. “Kirja on kiinnostanut ja myynti on lähtenyt hyvin käyntiin”, kertoi Varpio.
Kirjassa on kuvattu tavallaan koko lentäjän urapolku. Ensimmäinen tarina kertoo lentokouluajoista Porista, jossa operoitiin mopocessnalla. Sen jälkeen edetään tarinoissa ympäri maailmaa ja läpi lentäjän uran aina kippariaikoihin saakka. “Kirjan 32 tarinaa kertovat erillisistä matkoista kaukomaille ja Eurooppaan. Mukana on muutaman sivun tarinoita, mutta myös pidempiä kertomuksia. Teemaltaan tarinat ovat myös vaihtelevia Tokion kaduilta kotimaan ukkosiin”, jatkoi Varpio. “Monia kivoja reissuja ja eksoottisia kohteita jäi mieleen erityisesti DC-10 -ajoilta. Lensimme 1990-luvun alussa pyhiinvaeltajia Indonesiasta Mekkaan. Tapahtumat, matkustajat ja pitkät reissut olivat muistorikasta aikaa”, kertoi Varpio.
Kirjahankkeen edetessä Varpio sai positiivista palautetta myös entisiltä työtovereiltaan ja muutama lentäjä osallistui myös tarinoiden oikolukuun. Se oli tärkeä osa kirjan sisällön teknistä tarkistamista, sillä Varpion oma lentoura loppui lähes 20 vuotta sitten. “Lentäjäkollegat ovat kiitelleet kirjaa ja kertoneet tarinoiden palauttaneen muistoja myös heidän mieliinsä”, totesi Varpio.
“Osa paikoista ei ollut muuttunut lainkaan Googlen Street Viewin näkymissä ja osassa paikan tilalla saattoi olla moottoritie. Se oli todella mielenkiintoinen kiertomatka palautella asioita mieleen ja nähdä uudelleen näitä paikkoja 30 vuoden takaa”, sanoi Varpio. Päällimmäisenä Varpion mieleen on lentokoneista jäänyt ilman muuta DC-9 vaikka DC-10 -koneen kaukolennot olivatkin mukavia. Toki kirjoitustyö nosti Varpion mieleen myös työkaverit ja työyhteisön, josta hän piti paljon. “Ysi oli lennettävänä koneena oikea unelma. Luulen, että lentäjäkollegatkin pitivät sitä sympaattisimpana lennettävänä. Raakaa rautaa ja käsin lentämistä. Ei lainkaan sellainen kuin nykyiset Airbusit, joissa asiat tapahtuvat nappia painamalla.”
Lentoposti.fi vei Varpion yllätyksenä tutustumaan ja palauttamaan muistoja mieleen Suomen Ilmailumuseon kokoelmissa olevaan DC-10 -koneen ohjaamoharjoittelulaitteeseen sekä DC-9 -simulaattorin ohjaamoon. Näistä DC-10 -koneen harjoittelulaite tuli Finnairin käyttöön 50 vuotta sitten eli joulukuussa 1974.
“Kirjan kautta pääsee unelmoimaan ja matkaamaan mielessään alueille, joissa ei ole itse päässyt käymään. Tarinat voivat antaa mielihaluja lähteä matkalle tai kertoa lukijalle jotain uutta lentämisestä. Erityyppisten tarinoiden ansioista kirjaan voi tarttua monesta eri kulmasta. Arvelen kirjan olevan oikea elämysmatka lukijoille”, päätti Varpio. MH VARPIO, MIKA: Tarinoita horisontin takaa
|
|||