Sähkölentokoneyhdistyksen ja Finavian hankkeessa Suomeen hankitaan lähivuosien aikana siis uusi sähkölentokone. Lentokonehankinnan lisäksi osapuolten välinen sopimus pitää sisällään sähköisen ilmailun mahdollisuuksien kartoittamista ja tutkimustyötä. Finavia julkisti tammikuussa 2020 visioivansa sähköistettyjen kotimaan lentojen toteutuvan kuluvan vuosikymmenen lopussa. Ensimmäiset sähköiset matkustajakoneet soveltuvat parhaiten lyhyille matkoille, mutta erityisesti kaupallisen reittiliikenteen näkökulmasta on tärkeää kehittää myös sähkölentokoneiden toimintasädettä. Maailmalla on käynnissä useita erilaisia sähkölentokonehankkeita eri kokoluokissa. Ensimmäisenä Euroopan lentoturvallisuusviranomaisen EASA:n tyyppihyväksynnän sai Pipistrelin Velis Electro kesäkuussa 2020. Kyseessä on maailman ensimmäinen tyyppihyväksytty sähkölentokone.
Todennäköisesti uuden koneen saapuessa Sähkölentokoneyhdistyksen nykyinen Pipistrel Alpha Electro -sähkölentokone myydään eteenpäin. "Tavoitteena on siirtyä nykyisestä kaksipaikkaisesta sähkölentokoneesta suurempaan konetyyppiin, jossa olisi tarjolla useampi matkustajapaikka. Hankkeen päätavoite on saada on oppia ja ymmärrystä uuden teknologian vaatimuksista ja toimivuudesta. Nyt otetaan aikaa ja teknologian kehittyessä sähkölentokoneet saavat nykyistä enemmän kantamaa sekä kuormankantokykyä", jatkaa Hansson. "Finavian ja Sähkölentokoneyhdistyksen välinen sopimus on vuosisopimus ja se on arvoltaan vuosittain muutamia kymmeniä tuhansia", avaa Hansson hankinnan suuruusluokan mittakaavaa. Sopimuksen mukainen lentokoneenhankintapäätös tehdään yhdessä Finavian ja sähkölentokoneyhdistyksen kesken. Konevalinnassa tullaan katsomaan kokonaisuutta, josta olisi jatkon kannalta eniten hyötyä sähköisen ilmailun kasvulle. Finavia on alusta asti tehnyt yhteistyötä Helsingin Sähkölentokoneyhdistyksen kanssa ja ollut mukana tukemassa Suomen ensimmäisen sähkölentokoneen operointia, tutkimustyötä sekä sähköisen ilmailun kehittämistä. Nyt solmitun sopimuksen myötä Finaviasta tulee uuden konehankinnan päärahoittaja. Sähkölentokoneiden yleistyessä tarvitaan myös muutoksia lentoasemainfraan. Finaviakin on mukana työryhmissä, joissa kehitetään uudenlaista maapalveluinfraa sekä sen standardointia. Ilmassa on kuitenkin edelleen paljon kysymyksiä. Finavian Hansson nostaa niistä esiin mm. tehontarpeen kapasiteetin, sähkölentokoneiden määrän, pikalataamisen mahdollisuuden sekä hintalapun lataamiselle. Teknologia kehittyy nopeasti ja ilmassa on vielä toistaiseksi merkittävä määrä kysymysmerkkejä sähkölentokoneiden sijaan. "Sähkölentokoneen tehontarve voisi olla esimerkiksi 1MW. Sellainen luku on ollut esillä kehittävien 19-paikkaisten koneiden osalta. Nyt Sähkölentokoneyhdistyksen käytössä olevalla koneella tehontarve on merkittävästi pienempi", kertoo Hansson esimerkinomaisesti. "Helsinki-Vantaan ja muiden lentoasemien sähköverkko vaatii investointeja sähkölentokoneita varten. Kapasiteettia on jo nykyisinkin, mutta kyse on siitä kuinka monta sähkölentokonetta paikalla olisi ja mihin aikaan. Myös mahdollinen pikalataus vaikuttaa infratarpeeseen", avaa Hansson avoinna olevia kysymyksiä. "Sähkölentokoneiden toimintamatkaksi on arvioitu noin 400 kilometriä. Teknologian kehittyessä se kasvaisi 500 jopa 600 kilometriin. Jos sähkölentokoneen akkukapasiteetista käytetään lennolla vain osa niin lataamisen tarve lyhenee, kun akussa on edelleen kapasiteettia. Myös kääntöajat lyhenisivät", jatkaa Hansson teknologian kehittymisen vaikutuksista infratarpeisiin.
"Teemme arvioita sähköverkon kapasiteetin tarpeesta pitkälle tulevaisuuteen. Samalla myös muu liikenne sähköistyy niin lentoasemalla kuin muuallakin. Sähkön tarve tulee siis kasvavaan", toteaa Hansson. Jyväskylän yliopiston ja Australian Brisbanessa sijaitsevan Griffith Universityn yhteistyössä tekemän tutkimuksen mukaan sähkölentokone olisi Suomessa nopeutensa ansiosta suositeltavin matkustustapa yli neljänsadan kilometrin matkoilla.
"Sähköisen ilmailun myötä lentäminen muuttuu entistä ekologisemmaksi ja sähkölentokoneista tulee ympäristöystävällinen liikkumismuoto. Sähköinen ilmailu on hiljaista, joten myös meluhaitat vähenevät", sanoo Helsingin Sähkölentokoneyhdistyksen puheenjohtaja Janne Vasama.
"Sähkölentokoneyhdistys on alan pioneeri paitsi Suomessa, myös Euroopan mittakaavassa. Suomen ensimmäinen sähkölentokone, kaksipaikkainen Pipistrel Alpha Electro (OH-U682) nousi ilmaan kaksi vuotta sitten Malmilla 31.7.2018", jatkaa Vasama. Yhdistyksen sähkölentokoneen odotetaan palaavan Suomen taivaalle heinäkuun 2020 aikana, kun se saapuu takaisin korjauksesta Pipistrelin Italian tehtailta. Sähkölentokoneyhdistyksellä on käynnissä myös keskusteluita pikalatausasemien yhteishankinnasta yleisilmailulentopaikoille. Kehittyvä infra mahdollistaisi laajemman toiminnan sähkölentokoneille, joiden toiminta-aika on vielä toistaiseksi suhteellisin lyhyt. "Finavialla ei toistaiseksi ole suunnitelmia tuoda sähkölentokoneille erillistä latausinfraa lentoasemilleen. Asia on kuitenkin riippuvainen asiakaskysynnästä ja tarpeen ilmenessä tilannetta arvioidaan sen mukaisesti", toteaa Hansson. "Uusi teknologia ja vastuullisuuden edistäminen luovat merkittäviä mahdollisuuksia. Nykyinen yhteistyö on erinomainen tapa olla mukana sähköisen ilmailun hankkeessa kumppaneiden kanssa. Sähköinen ilmailu on iso asia Pohjoismaissa, jotka ovat vahvistaneet osaamista sähkölentämisessä", päättää Hansson. Finavia ja Helsingin Sähkölentokoneyhdistys tekevät tiivistä yhteistyötä myös sähkölentämistä edistävän yhteispohjoismaisen Network for Electric Aviation (NEA) -verkoston sekä Merenkurkun neuvoston sähkölentokonehankkeen kanssa. Kaikilla on tavoitteena vähentää lentämisen ympäristövaikutuksia ja edistää alueiden lentoyhteyksiä. Finavia on lisäksi mukana myös Merenkurkun alueen toimijoiden sähkölentoja kehittävässä FAIR-hankkeessa (Finding Innovations to Accelerate Implementation of Electric Regional Aviation). Lue myös:
|
|||
