Ilmavoimat kouluttaa uusia koelentäjiä - oppivälineinä mm. historiallinen D.H. Vampire ja J-3 Cub

ILMAVE_Koelentokurssi_vampireSatakunnan lennoston Ilmataistelukeskus järjestää ilmavoimien koelentokurssin kevään 2018 aikana. Sen aikana koulutetaan uusia  koelentämisen ammattilaisia. Reilut kymmenen oppilasta käy kurssilla läpi vaativaa ja mielenkiintoista matkaa lentämisen teoriaan ja käytäntöön. Opetusvälineenä on myös Ilmavoimat suihkukoneaikakauteen vienyt De Havilland Vampire T.55 -suihkukone.

Ilmavoimissa palvelevien koelentäjien ja koelentoinsinöörien tehtävänä on varmistaa, että käytössä oleva lentokalusto varusteineen ja aseineen on suorituskykyistä ja turvallista.

Koelentäjäksi tai koelentoinsinööriksi ei valmistuta suoraan koulun penkiltä, vaan urapolku on yhdistelmä aiemmassa työelämässä kartutettua ammattitaitoa sekä erillisellä koelentokurssilla hankittavaa osaamista.

"Koelentohenkilöstön työ ei ole tarinoiden hurjapäistä riskinottoa, vaan hallittua ja analyyttistä tiedonhankintaa ilmapuolustuksen kannalta kriittisen lentokaluston suorituskyvyn ja sen turvallisuuden takaamiseksi", kertoo ilmavoimien pääkoelentäjä ja elokuussa lentotekniikkalaivueen komentajaksi  siirtyvä everstiluutnantti Jyri Mattila.

"Koelentäjän työ on yhtä vanha kuin ilmailukin. Jo varhain syntyi tarve tutkia, ovatko suunnittelijat ja lentokoneenrakentajat saavuttaneet sellaiset ominaisuudet, joita lentokoneelle on tavoiteltu. Tämä niin sanottu evaluointi on edelleen tärkeä osa työtämme, jolla ylläpidämme Suomessa tietämystä sotilasilmailun kehityksestä esimerkiksi puolustusvoimien lentokalustohankintoihin ja suorituskyvyn kehittämiseen liittyen", jatkaa Mattila

Koelentohenkilöstön työn yksityiskohdat eivät useinkaan ole esimerkiksi testattavien järjestelmien suorituskyvyn salausnäkökohtien vuoksi julkista, mutta sen tulokset näkyvät konkreettisesti ilmavoimien kehittämisessä.

ILMAVE_Koelentokurssi_J3"Esimerkiksi Hornet-monitoimihävittäjän seuraajaa etsivässä HX-hankkeessa Ilmataistelukeskuksen koelentohenkilöstö osallistuu kone-ehdokkaiden ja niiden järjestelmien suorituskyvyn arvioimiseen todentamiseen", avaa everstiluutnantti Mattila.

"Lisäksi teemme kehitystyötä olemassa olevan kaluston suorituskyvyn osalta.  Osallistuimme esimerkiksi Hornetien elinkaaripäivityksiin, johon kuului muun muassa koneen ilmataistelukyvyn kehittäminen ja ilmasta maahan -aseistuksen integrointi. Näkyvänä osana tätä työtä olivat maaliskuussa Yhdysvalloissa suoritetut JASSM-rynnäkköohjuksen koeammunnat", täsmentää Mattila.

Ilmavoimien koelentohenkilöstöstä osa koulutetaan ulkomaisten asevoimien koelentokursseilla muun muassa Yhdysvaltojen ilma- ja merivoimien koelento-oppilaitoksissa, Ranskan EPNER-koelentokoulussa sekä Ison-Britannian Empire Test Pilots’ Schoolissa. Ulkomaisten kurssien kautta ilmavoimat sekä tuottaa itselleen koelentohenkilöstöä että pitää yllä asiantuntemustaan sotilasilmailun kehityksestä ilmailutekniikan johtavissa maissa.

Tarpeen mukaan järjestetään myös kotimaisia koelentokursseja. Kursseista tuorein alkoi Satakunnan lennostossa tammikuussa ja päättyy kesäkuussa, ja sillä saa oppia toistakymmentä puolustusvoimien palveluksessa olevaa lentäjää ja tulevaa koelentoinsinööriä. Tätä edeltävä, ohjelmaltaan suppeampi kurssi pidettiin vuonna 2014, ja edellinen laajamittainen kurssi vuonna 2005.

Kevään 2018 kurssin opettajina toimivat muun muassa kapteeni Jaakko Nikkanen ja koelentoinsinööri insinöörimajuri John Öström, molemmat Yhdysvaltain merivoimien U.S. Naval Test Pilots Schoolin alumneja. Nikkasen ja Öströmin mukaan koelentokurssin tiivis ohjelma koostuu teoriasta ja käytännön harjoittelusta tasapainoisessa suhteessa.

"Koelentokurssilla edetään lentämisen perusteista aihealue kerrallaan. Mukana ovat muun muassa aerodynamiikka, lentokoneen suoritusarvot, ohjausoppi ja lentokoneiden elektroniset- ja asejärjestelmät", kertoo kapteeni Nikkanen.

ILMAVE_Extra 300 ja HornetToukokuussa koelentokurssin opetusvälineeksi saapui historiallisia suihkukoneita operoivan norjalaisen Norwegian Air Force Historical Squadron -järjestön de Havilland Vampire T.55 -harjoitushävittäjä vuodelta 1959. Konetyyppi aloitti Suomen Ilmavoimien suihkukoneaikakauden vuonna 1953.

"Tällä kurssilla opiskelijat ovat päässeet tekemään koelento-ohjelman myös erittäin liikehtimiskykyisellä Extra 300 -taitolentokoneella ja 1940-luvun suunnittelua edustavalla Piper J-3 Cub -suksikoneella", kertoo John Öström kalustosta.

"Kurssin päätteeksi oppilaat toteuttavat laatimansa koelentosuunnitelman mukaisen ohjelman joko Yhdysvaltain ilmavoimien U.S. Air Force Test Pilot Schoolin T-38 -suihkuharjoituskoneilla tai U.S. Navy Test Pilot Schoolin T-6B -potkuriturbiinikoulukoneilla", jatkaa Öström.

Kapteeni Nikkanen ja insinöörimajuri Öström kuvaavat koelentokurssia vaativaksi rupeamaksi, jonka päivät venyvät oppituntien, lentojen ja kotitehtävien parissa pitkiksi.  Teoreettisen pohdiskelun ja käytännön koelentämisen kautta kuitenkin syntyy vuorovaikutus, joka sitoo koelentäjät ja -insinöörit tiiviiksi, lentämistä monipuolisesti tarkastelevaksi työpariksi. Näin molempien osaamisesta saadaan eniten irti käytännön koelentotoiminnassa.

"Ohjaajan kannalta koelentokurssin tärkein anti on se, että ymmärrys lentokoneen käyttäytymiseen vaikuttavien sinänsä tuttujen ilmiöiden syistä syvenee", toteaa koelentäjä Nikkanen.

"Insinöörin näkökulmasta puolestaan lentämiseen liittyvät ilmiöt ovat teoreettisesti tuttuja, mutta kurssin kautta saa tuntuman niiden ilmenemiseen käytännössä", sanoo John Öström.