Valtioneuvosto antoi eduskunnalle 5. marraskuuta 2020 kirjelmän Euroopan komission ehdotuksesta, joka koskee yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan (Single European Sky, SES) toteuttamista. Asetusehdotuksessa on yhdistetty neljä aikaisempaa SES-asetusta yhdeksi asetukseksi. SES-hanke käynnistettiin jo 20 vuotta sitten ja viimeisin päivitetty SES2+ ehdotus julkaistiin syyskuussa 2020. Komissio ehdottaa lisäksi Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta annetun asetuksen muuttamista lisäämällä siihen yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suorituskyvyn tarkastuselintä koskevat säännökset. Valtioneuvosto pitää yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tavoitteita sekä siihen liittyvää ilmaliikenteen hallintajärjestelmän uudistamista yleisesti kannatettavana. Euroopan komissio julkaisi uudistetun SES2+ -ehdotuksen ja EASA-asetuksen muuttamista koskevan asetusehdotuksen 22.9.2020. Liikenneministerit käsittelivät ehdotuksia 8.10.2020 pidetyssä videoneuvottelussaan. Ehdotusten käsittely on alkanut neuvoston ilmailutyöryhmässä lokakuussa 2020 ja niiden käsittelyä jatketaan ainakin syksyn 2020 ajan. Euroopan parlamentin käsittelyaikataulu ei ole vielä tiedossa. Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila mahdollistaa ilmatilan tehokkaamman käytön Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva aloite käynnistettiin 20 vuotta sitten parantamaan eurooppalaisen ilmatilan organisoinnin ja hallinnan yleistä tehokkuutta uudistamalla lennonvarmistuspalveluja tarjoavaa toimialaa. Tavoitteena on yhtenäistää jäsenvaltioittain pirstaloitunutta Euroopan ilmatilaa. Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan arvioidaan tuottavan valtavia hyötyjä ilmatilan kapasiteetin maksimoinnin, turvallisuuden parantumisen sekä ilmaliikennepalvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten ja ympäristövaikutusten vähentymisen kautta. Valtioneuvosto pitää tärkeänä sitä, että yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan myötä on saavutettavissa ilmatilan tehokkaampaa käyttöä, jolla voidaan vähentää lentojen viiveitä, kustannuksia ja lentoliikenteen päästöjä. Valtioneuvosto kannattaa SES-sääntelyn uudistamista tavalla, joka kannustaa parantamaan ympäristötavoitteiden saavuttamista sekä päästöjen ja lennonvarmistuksen kustannusten vähentämistä. Covid-19-pandemia on myös osoittanut, ettei lennonvarmistuspalveluiden suorituskyky- ja maksusääntely ole kovin joustavaa. Liikennemäärien poikkeuksellisen suuria poikkeamia liikenne-ennusteesta ei esimerkiksi pystytä huomioimaan. Asetusehdotuksen tavoitteena on puuttua myös tähän haasteeseen. Lainsäädäntöhankkeella pyritään myös parantamaan EU:n lentoliikennejärjestelmän kilpailukykyä. Tarkoitus on tehostaa ilmaliikennepalvelujen suorituskykyä, varmistaa lennonvarmistuspalvelujen tarjonnan avoimuus sekä vahvistaa kansallisen valvontaviranomaisen itsenäisyyttä ja roolia suorituskykytavoitteiden täytäntöönpanossa. Lisäksi asetuksella on tarkoitus vahvistaa verkon hallinnoijan roolia ja toimivaltuuksia sekä luoda hallinnollisesti Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto EASA:n yhteyteen uusi suorituskyvyn tarkastuselin. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että ilmatilan hallinta ja suunnittelu säilyvät kansallisella tasolla, vaikka verkon hallinnoijan toimivaltuuksia kasvatetaan. Lisäksi valtioneuvosto pitää tarkoituksenmukaisena säilyttää Suomen integroitu lennonvarmistusjärjestelmä myös jatkossa ja korostaa tiiviin yhteistyön merkitystä siviili- ja sotilasilmailun toimijoiden välillä. Verkon hallinnoijalle ja suorituskyvyn tarkastuselimelle annettavien toimivaltuuksien ja tehtävien tulee valtioneuvoston mukaan olla myös asianmukaisesti säädettyjä. Ehdotus sisältää lisäksi sääntelyä uudenlaisesta ilmaliikenteen tietopalvelusta sekä miehittämättömän ilmailun yleistietopalvelusta. Valtioneuvosto kannattaa lentoliikenteen tietojen keräämisen, hallinnoinnin ja hyödyntämisen edistämistä mahdollistamalla uudenlaisia palveluita markkinalähtöisesti.
|
|||