OTKES: Ilmavoimien Learjetin ja DJI Phantom dronen lentoratojen välillä vain kymmeniä metrejä

OTKES_tutkintaraporttiSuomen Ilmavoimien Gates Learjet 35 A/S ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen kauko-ohjattu ilma-alus DJI Phantom 4 Pro Obsidian olivat yhteentörmäysvaarassa Valkeakoskella helmikuussa 2019. Ilma-alusten välillä etäisyyttä oli vain muutamia kymmeniä metrejä. Lentäjät eivät havainneet dronea. OTKES havaisi tutkinnassa useita drone-toimintaan liittyviä sääntelyn ja toimintatapojen puutteita.

OTKES_lentorataIlmavoimien Learjet oli 6. helmikuuta 2019 matalasuunnistusharjoituslennolla, jossa operointi tehdään noin 50 metriä maanpinnan yläpuolella. Pirkanmaan pelastuslaitos ilmoitti kello 11.59 aloittavansa drone-operaatiot Valkeakoskella. Kello 12.03 drone nousi ilmaan harjoituksen mukaiselle etsintätehtävälle.

Kello 12.09 Ilmavoimien Learjet suhahti vauhdilla dronen ohitse hieman sen alapuolelta. Dronetoimintaa johtanut henkilö ilmoitti kello 12.13 vaaratilanteesta lennonjohtoon.

OTKES_droneVaaratilanne sattui valvomattomassa alailmatilassa lähestymisalueen, jossa ei anneta lennonvarmistuspalvelua. Dronen operatiivinen toiminta oli alle 150 metrin korkeudessa eli sallituissa rajoissa ja ennakkoilmoitus toiminnasta oli annettu. Tapahtuman aikaan lentosää oli hyvä.

Kohtaamistilanteessa Learjet lensi noin 10 metriä kauko-ohjattua ilma-alusta matalammalla niiden sivuttaisetäisyyden ollessa noin 60 metriä. Kauko-ohjatun ilma-aluksen lentokorkeus oli tällöin noin 77 metriä maanpinnasta (AGL) ja Learjetin lentokorkeus oli noin 69 metriä maanpinnasta (AGL).
 
IMG_20200128_100756Vaaratilanne syntyi nopeasti, eikä pelastuslaitoksen dronen kauko-ohjaaja ehtinyt tehdä mitään välttääkseen tilanteen.
 
Myöskään Ilmavoimien ohjaajat eivät havainneet dronea. Kyseisen lentotehtävän alaraja oli 50 metriä maanpinnan yläpuolella. Lentokoneen korkeus Valkeakoskella oli 60 metriä maanpinnan yläpuolella ja sen nopeus oli noin 400 km/h.
 
OTKES_kaukoohjaajanNäkölentosääntöjen mukaan operoidulla lennolla toimittiin Ilmavoimien vakiotoimintamenetelmien mukaan. Toinen ohjaaja tähysti ulos ja toinen suunnisti kartalla.

Tutkinnassa havaittiin useita RPAS (Remotely Piloted Aircraft Systems) -toimintaan liittyviä sääntelyn ja toimintatapojen puutteita.

OTKESin mukaan lennonjohdolla oli tieto ilma-aluksen reitistä sekä pelastuslaitoksen antamasta ilmoituksesta.

Sen sijaan lennonjohdon käytössä ei ollut menetelmää miehittämättömän ilma-aluksen toimintailmoituksen jatkokäsitelystä ja lennontiedotuspalvelun antamisesta alailmatilassa olevalle liikenteelle.

OTKES_VACTapahtumapäivänä Tampere-Pirkkalan lennonjohtossa oli vuorossa kaksi lennonjohtajaa ja Avia Collegen lennonjohtoharjoittelija.

Tapahtumapaikalla eli Valkeakoskella valvotun ilmatilan alaraja on 2 000 jalkaa keskimääräisen merenpinnanyläpuolella. Tapahtumapaikan vaakaetäisyys Tampere-Pirkkalan lentokentän kiitotiestä on noin 27 kilometriä.


Tietoa oli mutta sen kulussa oli parantamisen varaa

OTKES_dronestaTutkintaraportin mukaan miehittämättömiä ilma-aluksia koskeva sääntely, menettelyt ja yhteistoimintaan liittyvä tiedonkulku ovat riittämättömällä tasolla.

 OTKES toteaa, että Traficomin droneinfon toimivuus on osin puutteellista. Sovellus ei mahdollista lennätysilmoituksen tekemistä etukäteen eivätkä ilmoitukset ole perinteisen ilmailun käytettävissä. Paikkatietosovellukset ovat OTKESin mukaan edelleen kehittymättömiä.

OTKES toteaa, että matalalentotoiminnan osalta tilanne ei nykyisin ole hyväksyttävällä tasolla. Tälläistä toimintaa harjoittavat Ilmavoimat, Maavoimat, Rajavartiolaitos sekä FinnHEMSin lääkärihelikopterit. Ilma-aluksen ja dronen yhteentörmäys on tutkitusti vaarallisempaa, kuin lintutörmäys. Tutkinnan hampaissa oli myös droneinfo-sovellus.

Tällä kertaa kyseessä oli siis usean tehtävänsä osaavan viranomaisorganisaation välisessä toiminnassa tapahtunesta vakavasta vaaratilanteesta. Tehty tutkinta osoittaa etteivät toimintamenetelmät perinteisen ja miehittämättömän ilmailun osalta samassa ilmatilassa ole vielä vaadittavalla tasolla.

volocopter_AIRMAP_UTMLennonvarmistupalvelua Suomessa tarjoava ANS Finland puolestaan oli vuonna 2019 mukana GOF- U-space -hankeessa jossa selvitettiin myös mm. alailmatilaan tarjottavia lennonvarmistuspalveluita ja dronetoimijoiden antamien ilmoitusten liittämistä eri järjestelmiin.

Kyseisessä hankkeessa selvitettiin ATM (Air Traffic Management) ja UTM (Unmanned Traffic Management) -järjestelmien eli uudenlaisen miehittämättömän ilmailun hallittua integrointia samaan ilmatilaan muun lentoliikenteen kanssa jopa lentoasemaympäristössä (kuvassa vasemmalla).

Tälläinen järjestelmä on siis tulossa ja mahdollista toteuttaa, kun alan standardointi ja sääntely saadaan kuntoon. Seuraava suurempi miehittämättömiä ilma-aluksia koskeva lakimuutos tulee voimaan 1.7.2020.


Neljä turvallisuussuositusta

OTKES_valkeakoskiOnnettomuustutkintakeskuksen suositukset kohdistuvat Liikenne- ja viestintävirastolle, Liikenne- ja viestintäministeriölle, Sisäministeriölle ja lennonvarmistusyhtiö ANS Finlandille.

• Liikenne- ja viestintävirasto varmistaa, että ANS Finland ohjeistaa menettelyt RPAS-toimintaan liittyvien ennakkoilmoitusten käsittelystä ja siihen liittyvän lentotiedotuspalvelun antamisesta.

• Liikenne- ja viestintäministeriö varmistaa, että RPAS-toimintaa koskeva sääntely on johdonmukaista.

• Sisäministeriö varmistaa, että valtion ilmailun toimijat ja lääkärihelikopteritoiminnasta vastaava taho saavat tiedon eri osapuolten lentotoiminnasta.

• Liikenne- ja viestintävirasto korjaa Droneinfo-sovelluksen puutteet. MH


Päivitys 28.1 kello 11.00: Lisätty kuvia ja täsmennetty tapahtumien kulkua.


Lue myös: