Palvelualojen työantajat Palta tyrmäsi valtiontuet Suomen sisäiselle lentoliikenteelle ja peräänkuulutti lentoliikenteen kehittämistä jatkossa markkinaehtoisesti toimivaksi, jossa keskeisessä roolissa tulee olla tehokkaat ja sujuvat matka- ja kuljetusketjut. 

Paltan mukaan Suomen tie- ja raideinfran korjausvelka jatkaa kasvuaa ja rapistuvan liikenneinfran kunto aiheuttaa haasteita elinkeinoelämälle ja suurelle osalle kansalaisia. Samaan aikaan korviaan myöten velkaantunut valtio käyttää vuosittain kymmeniä miljoonia euroja tappiollisten maakuntalentojen tukemiseen. Paltan mukaan hallituksen olisi tullut linjata kehysriihessä, että Suomen sisäistä lentoliikennettä kehittäisiin markkinaehtoiseksi.

Finavia julkaisi tammikuussa 2025 trendiraportin, jonka johtopäätöksen mukaisesti kestävä lentoliikenne edellyttää markkinaehtoisia ratkaisuja, jotta Suomen alueellista ja kansainvälistä saavutettavuutta voidaan ylläpitää ja kehittää. Raportisssa esitettiin yhtenä toimenpiteenä, että lentoliikenne tulee palauttaa Suomessa markkinaehtoiseksi ja että Finavian lentoasemaverkosto optimoidaan aitoa kysyntää vastaavaksi.

Maakuntalentoja on Suomessa tuettu jo vuosia. Petteri Orpon hallitus päätti vuoden 2023 budjettiriihessä, että valtio jatkaa Helsingin ja viiden maakuntakentän välistä lentoliikennettä valtion ostoliikenteenä. Valtio on tukenut koronapandemiasta lähtien reittilentoja Kemi-Tornion, Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin, Jyväskylän ja Joensuun lentoasemille.

Näille kentille suuntautuvaa liikennettä valtio ostaa ajalle 29.4.2024-28.3.2026 kilpailutuksen voittaneelta Paltan jäsenyhtiö Finnairilta noin 36 miljoonalla eurolla. Sopimus sisältää myös optiokauden vuoteen 2028 saakka. Finnair on tuonut maakuntalennoille jatkuvuutta sekä taannut sujuvat vaihtoyhteydet Helsinki-Vantaan kautta maailmalle.

"Samaan aikaan tappiollisten lentoasemien ylläpito maksaa Finavialle vuosittain yhteensä  noin 20 miljoonaan euroa, mikä summa on pois markkinaehtoisesti toimivien lentoasemien ylläpidosta ja kehittämistä. Pelkästään kahden vuoden aikana valtion varoja käytetään yhteensä 76 miljoonaa euroa tappiollisten ja käyttöasteiltaan matalien maakuntalentojen ylläpitoon", totesi Paltan liikenne- ja logistiikkajohtaja Petri Laitinen.

"Mikäli ostoliikennettä päätetään jatkaa edelleen, tulisi valtion osallistua ei-markkinaehtoisten lentoreittien osalta myös kyseisten lentoasemien rahoituksen tukemiseen ja tappioiden kattamiseen, jotta hallitus ei päätöksellään heikennä markkinaehtoisesti toimivien lentokenttien kehittämistarpeita", painotti Laitinen.

Lentoliikenteen, kuin myös meri- ja tieliikenteen osalta Suomen hallituksen tulisi Laitisen mukaan valmistella menettelyt liikenteen päästökauppatulojen kohdentamiseksi ilmastokustannusten alentamiseen, kilpailukyvyn parantamiseen ja vihreän siirtymän edistämiseen.

"Esimerkiksi lentoliikenteen osalta EU:n ilmastotoimet aiheuttavat yrityksille ja kuluttajille vuodesta 2026 lukien jo noin 100 miljoonan euron lisäkustannukset, mikä on iso haaste Suomen lentoliikenteen kilpailukyvylle globaalissa kilpailussa", korosti Laitinen.

Suomen liikennejärjestelmän ylläpito, kehittäminen sekä puhdas siirtymä edellyttää valtiolta tulevina vuosina merkittävästi lisärahoitusta liikennejärjestelmämme toimivuuden ylläpitämiseksi. Paltan lausunnon mukaan hallituksen olisi tullut huhtikuun 2025 kehysriihessä linjata, että Suomen sisäistä lentoliikennettä tullaan jatkossa kehittämään markkinaehtoisesti toimivaksi.

"Tällöin keskeiseen rooliin nousevat tehokkaat ja sujuvat matka- ja kuljetusketjut, joilla edistetään toimivaa ja kestävää liikennejärjestelmää, mikä takaa Suomen kansainvälisen ja alueellisen saavutettavuuden", muistutti Laitinen.

Lue myös: