Kuusi Ruotsin ilmavoimien Skaraborgin F 7 -lennoston JAS 39 Gripen -hävittäjää laskeutui Keflavikin lentokentälle 2. helmikuuta 2026. Siirtolentoa tuki Ranskan ilma- ja avaruusvoimien Airbus A330 MRTT -ilmatankkauskone. Keflavikissa hävittäjäoperaatiota tukee noin 110 henkilön vahvuinen joukko-osasto.
Icelandic Air Policing and Surveillance (ISLAPS) Nato-operaatio on toiminut jo vuodesta 2008 lähtien. Islannin tarpeista lähteneessä ilmavalvontaoperaatiossa liittoutuneiden hävittäjät tukeutuvat Reykjavikiin Keflavikin lentotukikohtaan. Islanti on niitä harvoja Nato-maita, jolla ei ole omia ilmavoimia. Operaatio ei ole jatkuva vaan ajoittainen. Keskusteluissa on noussut esiin tarve muuttaa toiminta jatkuvaksi, mutta mitään konkreettisia toimia sen eteen ei ole tehty.
Islannissa maanpuolustuksesta vastaa maan ulkoministeriön puolustusosasto, joka ylläpitää Keflavíkin lentotukikohtaa, pääjohtokeskusta sekä eri puolilla Islantia sijaitsevia tutka- ja viestiasemia.
Suomen Ilmavoimien hävittäjäosasto valvoi ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran Islannin ilmatilaa Nato-operaatiossa helmi-maaliskuussa 2025. Ruotsin ilmavoimat osallistui Suomen Ilmavoimien tavoin vuonna 2014 Naton harjoituksiin Islannissa, mutta tuolloin hävittäjät olivat aseistamattomia eivätkä ne olleet ilmavalvontavastuussa. Tsekin ilmavoimien Gripenit valvoivat Islannin ilmatilaa edellisen kerran touko-heinäkuussa 2025 ja sitä ennen ainakin vuosina 2016, 2015 ja 2014.
Lue myös:
|
|||
