Seitsemän historiallista ilma-alusta sai Museoviraston tukea - perinne-ilma-alukset mukana kolmatta kertaa

kymi_0818_2Perinne-ilma-alukset ovat merkittävä osa Suomen ilmailuhistoriaa. Tälläiset hankkeet ovat vuodesta 2018 lähtien olleet myös Museoviraston kulkuvälineiden entistämisavustusten piirissä. Nyt kolmantena vuotena tukea sai kaikkiaan seitsemän ilma-alushanketta.

Museovirasto sai  kulkuvälineiden entisöintisavustushakemuksia vuodelle 2020 kaikkiaan 84 kappaletta, joiden joukossa oli raideliikenteen, maantieliikenteen ja ilmaliikenteen kulkuvälineiden entisöintihankkeita.

Museovirasto_logoHakemuksissa esitettyihin hankkeisiin haettiin avustuksina yhteensä 1 030 000 euroa. Haettavan avustuksen suuruus saa olla 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.

Avustusta Museovirasto päätti jakaa 36 hankkeelle yhteensä 400 000 euroa. Suurin vuonna 2020 myönnetty avustus oli suuruudeltaan 40 000 euroa, pienin 700 euroa. Myönnettyjen avustusten tavoitteena on varmistaa, että Suomessa säilyy edustava otos kansallisesti arvokkaiksi luokiteltuja kulkuvälineitä käyttökuntoisena.

DC3_ilmassaIlma-alusten osalta tukea saivat historiallinen matkustajalentokone, moottoripurjekone, ilmavoimien koulukone, ilmavoimien suihkuharjoituslentokone, ilmavoimien hävittäjälentokone ja kaksi purjelentokoneiden hinauskonetta. Vain yksi hakemus ilma-aluksista jäi tuen ulkopuolelle.

Ilma-aluksista merkittävin tukea saanut  kohde on kansainvälisestikin merkittävä historiallinen Douglas DC-3 -matkustajakone, joka on lentänyt Ilmavoimien ja Finnairin edeltäjän AERO O/Y:n väreissä. OH-LCH sai tukea Pratt&Whitney R-1830-92 -moottorin ja apulaitteiden kunnostukseen 40000 euroa.

DC3_suomiilmassa_1Historiallinen DC-3 on parhaillaan Vaasassa huollossa, jonne odotetaan huhtikuun 2020 aikana saapuvaksi kahta lentokoneen moottoria. Suurimmat huoltotyöt moottoreille ja laitteistoille toteutetaan ulkomailla, koska vastaavaa osaamista ei kotimaassa ole. Pienemmät työt tehdään Suomessa, jolloin niillä on myös työllistävää vaikutusta, joka tukee erikoisosaamisen säilymistä.

IImavoimien koulukoneena ja sittemmin siviilikäytössä ollut vuoden 1940 Focke Wulf Fw 44J Stieglitz (OH-SZJ) sai tukea rungon ja siipien verhoiluun ja maalaukseen 21 700 euroa. Konetyypin edustajia  on säilynyt museo-ja näyttelyesineinä, mutta lentokuntoisena ja näin hyvin dokumentoituna kone on ainutlaatuinen.

Aikakautensa tyypillistä moottoripurjekonetta edustavalle vuonna 1969 valmistuneelle Fournier RF-4D Tuulia -koneelle myönnettiin lentokoneen moottorin ja potkurin peruskorjaukseen 3300 euroa. Museovirasto näkee koneella myös maakunnallista merkitystä.

F100_FM_kaarrossaSuomen lentonäytöksistäkin tuttu vuonna 1963 valmistunut Fouga CM 170 Magister -suihkuharjoituskoneen jarrulaitteiden kunnostukseen museovirasto myönsi 5350 euroa.

Koneella on valtakunnallista merkittävyyttä Suomen ilmavoimien sekä kotimaisen lentokoneteollisuuden historiassa. Kyseessä on toinen jäljellä oleva lentokelpoinen yksilö merkittävästä konetyypistä. Kohteen historia on hyvin dokumentoitu. Kone ylläpitää tietotaitoa historiallisten lentokoneiden tekniikasta.

F100_GauntletMaailman ainoa tyyppinsä edustaja koko maailmassa eli vuonna 1936 valmistunut Gloster Gauntlet II (OH-XGT) sai Museovirastolta tukea lentokoneen siipien kiinnityskorvakkeiden ja potkurin kunnostukseen 2900 euroa. Kohde on sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti merkittävä historiallinen ilma-alus.

Etelä-Pohjanmaan suurimman lentokeskuksen toisena hinauskoneena toimiva vuonna 1969 valmistnut PIK-15 Hinu sai tukea lentokoneen moottorin ja rungon peruskunnostukseen 9000 euroa.

 Kohde edustaa suomalaista lentokonesuunnittelua, ja sillä on myös ilmailuhistoriallisesti maakunnallista merkitystä. Konetyyppinä PIK-15 ei ole harvinainen, mutta koneen käyttö, pitkä historia yhdellä omistajalla sekä koneen autenttinen ulkoasu vaikuttavat positiivisesti kohteen arvoon. Käyttöarvo on erittäin suuri. 

Toinen suomalaista suomalaista lentokonesuunnittelua ja -rakennustaitoa edustava vuoden 1968 PIK-15 Hinu sai tukea lentokoneen rungon, siipien, sivu- ja korkeusvakaajien sekä moottorin suojapeltien kunnostukseen 2000 euroa.

Kyseinen kone on erään Etelä-Suomen suurimman lentokeskuksen ainoa hinauskone, jonka näkee myös monissa kansallisissa tapahtumissa hinauskoneena ja vierailijana.

Ilman tukea jäi ilma-aluksista ainoastaan hanke, joka koski vuonna 1976 valmistunutta Schreder HP-16 -purjelentokonetta. Konetyyppiä edustaa ainakin Suomen Ilmailumuseon kokoelmien OH-450X.

Lue myös: