Helsinki-Vantaan lentoasema ja sen toiminnasta riippuvat yritykset ovat kohdanneet koronaviruspandemian vaikutukset voimakkaina. Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen totesi perjantain 4.9. koronainfossa, että lentoliikenteestä riippuville työpaikoille on saatava vahva tuki. Vantaa onkin jo käynnistänyt yhteistyöprosessin Finnairin kanssa. "Luomme yhdessä valtionhallinnon keskeisten toimijoiden ELY-keskuksen, TE-toimiston ja muiden kumppaneiden kanssa. Paketin on määrä tarjota erityyppisiä nopeita ratkaisuja Finnairin henkilöstölle muuttuneessa tilanteessa. Tämä sisältää työllisyys- koulutus- ja muita toimenpiteitä. Suunnittelu vasta alussa, mutta on edennyt hyvin. Samanlainen ratkaisu tehdään myös Swissport Finlandin kanssa", sanoi kaupunginjohtaja Viljanen. Finnair on ilmoittanut vähentävänsä jopa 1000 työpaikkaa ja Swisport Finlandilla vähennystarve on 700 henkilön verran. Muusta henkilöstöstä valtaosa on lomautettu. Suunnitelmissa on myös laajemman lentoaseman haasteita ratkovan työryhmän perustaminen. Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen toiseksi suurin työpaikkakeskittymä heti Helsingin kantakaupungin jälkeen. "Itse lentoasemalla työskentelee noin 2000 ihmistä ja lentoaseman ympäristössä noin 35 000 ihmistä. Voidaan alustavasti arvioida, että ainakin 10 000 työpaikkaa on vaarassa lentoasemaympäristössä", totesi kaupunginjohtaja Viljanen. Uudenmaan liiton mukaan koko lentokenttäalueella on noin 15 000 työpaikkaa ja välillisesti kriisi koskettasi sen mukaan jopa 30 000 työntekijää. Lentoliikenne oli heinäkuussa vain 10% tammikuun tasosta. KV-rahtiliikenne vähentynyt vuoden alusta lähes 40 prosenttia ja kotimainenkin noin 15 prosenttia. Paluu normaaliin ottaa kaupunginjohtaja Viljasen mukaan ainakin 2-3 vuotta. IATA:n tuorein ennuste on vuoden 2019 tasolle on vuosi 2024. Eurocontrolin lentoliikennetilastojen mukaan Suomen lentoliikenteen elpyminen on ollut hitaampaa kuin muualla Euroopassa. Valtaosa Euroopan maiden lentoliikenteestä on jo 50 prosentin tasolla ja osin jopa 70 prosentin tasolla. Suomessa ollaan 30-40 prosentin tasolla edellisvuoteen verrattuna. Kaupunginjohtaja Viljasen mukaan Vantaa onkin kärsinyt pahiten pääkaupunkiseudulla, kun katsotaan palkkatulokehitystä pääkaupunkiseudulla. Vähentymä on Vantaalla ollut yli kaksinkertainen verrattuna Espooseen ja monikymmmenkertainen Helsinkiin nähden. "Lentoaseman haasteet eivät ole vain Vantaan ongelma vaan koskettavat laajemmin pääkaupunkiseutua ja Uuttamaata välittömien työllisyys ja yritysvaikutusten takia. Taloudellisesti vaikutuksiltaan Suomen suurin kansainvälinen lentoasema ja sen tulevaisuus on kansallisesti merkittävä kysymys. Lentoaseman seudun tulisikin saada valtiolta kunnon tuki", jatkoi Viljanen. "Koronan elvytysrahoitus suunnattava sinne missä tarve on suurin. Lentokenttäalue tuottaa neljä prosenttia koko Suomen BKT:stä. Lentokenttäalue on saatava elpymään", totesi Viljanen. EU:n elpymisrahastostosta tulee Suomeen arviolta 2,5-3,2 miljardia euroa. Vantaan kaupunki katsoo lentoaseman ja Aviapoliksen alueen täyttävän hyvin EU-tukien vaatimukset. Vantaan kaupungin lisäksi myös Uudenmaan liitto edellyttää nopeita toimia lentokentän vetovoimaisuuden säilyttämiseksi ja työpaikkojen turvaamiseksi. Se toteaakin panostamisen maksavan itsensä takaisin verotuloina ja investointeina, ja sitä kautta kansainvälisenä saavutettavuutena. Lue myös:
|
|||
