Aalto-2 -satelliitti laukaistiin avaruuteen Cape Canaveralista - Suomi avaruusaikaan (video)

Aalto1_Aalto2Otaniemessä opiskelijavoimin suunniteltu ja rakennettu Aalto-2 -satelliitti laukaistiin Maata kiertävälle Kansainväliselle avaruusasemalle Atlas V -kantoraketilla tiistai-iltana 18. huhtikuuta. Cygnus-avaruusrahtialuksen matka Kansainväliselle avaruusasemalle kestää noin kolme vuorokautta.

”Olemme valmistautuneet jo pitkään joko Aalto-1- tai Aalto-2-satelliitin laukaisuun. Jännitimme ja iloitsimme historiallista tapahtumaa suurella joukolla Otaniemessä”, toteaa professori ja projektin johtaja Jaan Praks.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Missioon osallistuu kymmeniä nanosatelliittia eri puolilta maailmaa.

Koska Aalto-2 on osa suurempaa kokonaisuutta, se rekisteröidään Belgiaan lupakäytäntöjen helpottamiseksi muiden projektiin osallistuvien satelliittien tapaan.

 

Aalto-2-satelliitti laukaistiin Floridasta Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta. Laukaisulle oli laskettu mahdollisia aikaikkunoita Suomen aikaan kello 18.11–18.41 väliselle ajalle. Ennalta laskettuja laukaisumahdollisuuksia oli viisi seitsemän ja puolen minuutin välein.

Pitkän odotuksen jälkeen Aalto-2 ehtii siis avaruuteen ennen Aalto-1-satelliittia, mutta astronautit vapauttavat Aalto-2-satelliitin ja muut rahtina saapuneet piensatelliitit kiertoradalle Kansainväliseltä avaruusasemalta vasta noin kuukauden kuluessa.

”Aalto-2-satelliitti vapautetaan asemalta avaruuteen noin kuukauden sisällä rahdin saapumisesta. Astronautit asentavat laukaisusovittimen robottikäteen, jonka avulla satelliitit irrotetaan turvallisesti omille kiertoradoilleen. Astronautit kuvaavat irrotusta, jolloin näemme Aalto-2-satelliitin vielä viimeisen kerran, ennen kuin jäämme odottamaan sen lähettämää signaalia”, kertoo Aallon tohtorikoulutettava ja Reaktor Space Labin yksi perustaja Tuomas Tikka.

 Aalto-2-satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, joten satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemen maa-asemalta vain ajoittain.

NASA_cygnus ”Missiossa on mukana useita maa-asemia ympäri maailmaa. Satelliittien lähettämä tieto jaetaan kaikkien kesken, joten todennäköisesti kuulemme Aalto-2-satellitista ensimmäisen kerran jonkun toisen maa-aseman avulla”, jatkaa Tikka.

 Vain kahden kilon painoinen Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen.

 ”Tiimimme tärkein tavoite on osoittaa Aalto-yliopistossa suunniteltu ja rakennettu satelliittialustamme toimintakelpoiseksi avaruuden haastavissa olosuhteissa”, päättää Tikka.

 

Suomi siirtyi virallisesti avaruusaikaan

Aalto-2-satelliitin rakentaminen alkoi vuonna 2012 jatko-opiskelijaprojektina, kun ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1-projektin parista. Projektit ovat kouluttaneet kuuden vuoden aikana kymmeniä uuden sukupolven avaruusalan osaajaa. Vaikutus näkyy jo nyt muun muassa avaruusalan startup-yritysten kasvuna.

 ”Vaikka Suomessa on tehty avaruustekniikkaa jo useita vuosikymmeniä, Aalto-2 on ensimmäinen Suomessa rakennettu satelliitti, joka on nyt avaruudessa. Ala on kovassa nosteessa sekä Suomessa että maailmalla piensatelliittien tuoman kustannustehokkuuden ansiosta”, sanoo Praks.

Kasvua on vauhdittamassa Euroopan avaruusjärjestö ESA, joka neuvottelee parhaillaan Aalto-ylipiston kanssa avaruusosaamisesta ammentavan BIC-yrityshautomon perustamisesta Otaniemeen. Avaruusjärjestöllä on vastaavia yrityshautomoja muuallakin Euroopassa.

Lue myös: