Caruna tekee sähköverkkonsa kuntotarkastustuksen koko verkkoalueellaan ympäri Suomen. Tarkastukset tehdään Hughes MD500 -kevythelikopterilla, joka on varustettu kuvauslaitteistolla sekä LIDAR-lasermittausjärjestelmällä. Matalalla vain noin 40 metrin korkeudella suoritettavat lennot toteutetaan heinä-lokakuussa.

Kuvausoperaatiolla on tarkoitus parantaa sähkönsiirron luotettavuutta. Tarkastuksia tehdään heinäkuusta lokakuuhun koko Carunan verkkoalueella eli Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Joensuussa ja Lapissa.

"Ensimmäiset lennot on jo toteutettu heinäkuussa Loviisan alueella ja nyt työtä jatketaan pohjoisen suunnasta kohti etelää", kertoo Carunan kunnossapitopäällikkö Petteri Palmumaa Lentoposti.fi:lle.

Palmumaa kertoi Lentoposti.fi:lle myös, että yhtiö ei ole lähtökohtaisesti määrittänyt käytettävää suoritustapaa eli miehitettyä tai miehittämätöntä ilmailua. Määritykset on tehty halutun laatutason mukaan, jonka toteuttamiseen urakoitsija voi käyttää parhaimmaksi näkemiään ratkaisuja. Tässä tapauksessa Visimind AB on päättänyt toteuttaa lennot perinteisellä ilma-aluksella.

Lennot operoi ruotsalaiseen Visimind-konserniin kuuluva First European Aviation Company (FEAC) Hughes MD500-kopterilla (SE-JVM). Ketterä kopterityyppi on oikea ilmailun sekatyöläinen ja sitä käytetään myös mm. sähkölinjojen raivaamisessa.  Vastaava MD500-kevythelikopteri on käytössä myös mm. Suomen Maavoimilla.

Helikopteri lentää jokaisena viikonpäivänä sunnuntaita lukuun ottamatta kello 8.00–18.00. Sunnuntaisin lennot aloitetaan aikaisintaan kello 10.00–12.00. Kopteri lentää matalalla noin 30 metriä verkkojohtojen yläpuolella. Kokonaiskorkeus maanpinnassa on siten noin 40 metriä riippuen muista reunaesteistä.

Lennot suoritetaan kirkkaalla säällä, sillä esimerkiksi sade, sumu ja kova tuuli haittaavat kuvaamista. Tarkastukset alkavat Pohjois-Suomesta, ja niiden etenemisjärjestykseen vaikuttaa sää.

 Lentäjät sopivat etukäteen maanomistajien kanssa helikopterin säilytyspaikoista ja laskeutumispaikoista esimerkiksi tankkausta varten. Helikopteria seuraa urakoitsijan polttoaineauto. Toiminta ei vaadi Carunan asiakkailta tai maanomistajilta toimenpiteitä.

 Työ etenee vauhdikkaasti 80-100 km/h lentonopeudella. Suurjännitejohtoja voidaan lentää hyvänä päivänä 400 kilometrin verran ja keskijännitejohtoja noin 100-130 kilometriä päivässä. Kopterin toiminta-aika on noin 3,5 tuntia.

"Käytämme tarkastuksissa helikoptereita niiden nopeuden, tarkkuuden ja tasalaatuisuuden vuoksi. Kopteri valokuvaa sähköverkkoamme ja laserkeilaa eli mittaa lasersäteiden avulla puuston etäisyyksiä sähköverkosta yhteensä melkein 7000 kilometrin matkalta. Tarkastamme kuvista muun muassa sähköjohtojen, pylväiden ja muuntajien kunnon”,  jatkaa Palmumaa.

 Caruna hyödyntää kuvia sähköverkon kuntotarkastusten lisäksi esimerkiksi raivaustarpeen kartoittamiseen sekä tarkastaa turvaetäisyydet rakennuksiin ja risteäviin sähköjohtoihin.

Merkittävä määrä dataa käyttöön sähköverkoista ja puustosta

Helikopterissa on lentäjän lisäksi mukana myös operaattori, jonka tehtävänä on ohjata kameralaitteistoa.

MD500 -kopteriin on useita kameroita, joista kolme kuvaa eteen, yksi taakse ja yksi alas. - Resoluutio etukamerassa on 29 Mpix, etusivukameroissa 8 Mpix ja takakamerassa 16 Mpix. Kamerat kuvaavat kolme kuvaa sekunnissa eli projektin aikana kuvia tulee kaikista kameroista reilut viisi miljoonaa kappaletta. Niiden lisäksi käytössä on myös LIDAR-aineiston.

 Etusivukamerat ovat stereokameroita, joiden avulla saadaan muodostettua 3D-kuva. Etusivukamerat ovat myös georeferoituja eli ovat koordinaatistoon sidottuja. Se mahdollistaa etäisyysmittauksien tekemisen kuvista.

 ”Lasermallinnuksen avulla saamme sentintarkkaa tietoa esimerkiksi siitä, kasvaako puu sähkölinjalle. Laserkuvien avulla teemme johtopäätökset siitä, milloin kyseisen kohdan puustoa on tarve raivata”, Palmumaa sanoo.   

Laserkeilaus suoritetaan viistokuvauksen kanssa yhtä aikaa. Käytettävän LIDAR - laserkeilauksen tarkkuus on +/-1,2cm. Keilauksen pistepilven pistetiheys 50-60 pistettä/neliömetri.  Pitkälle automatisoidun mittauksen lisäksi sähköjohtimien ja orsien 3d-johtomallit tehdään manuaalisesti digitoimalla.

Pistepilven luokittelu on täysin automatisoitu. Luokiteltavat kohteet ovat johtorakenteet, maanpinta, matala puusto, korkea puusto sekä muut rakenteet

Lidarista tehdään samalla myös puustontunnistusta ja tunnistettavat puustolajit ovat koivut, männyt, kuuset ja muut lehtipuut.  Pistepilvestä saadaan automaattisesti myös raivausanalyysi, jonka perusteella voidaan suorittaa johtokatujen kasvustonraivausta oikea-aikaisesti.

Kuvattu ja kerätty tieto tallennetaan helikopterissa ja aineisto lähetetään käsittelyyn päivän päätteeksi. Kuvat saadaan tarvittaessa Carunan käyttöön jo samana päivänä ja laser-data viikon sisällä.