Ilmavoimat odottaa vastaanottavansa kaupallisesti sitovat ns. BAFO-tarjoukset (Best And Final Offer) HX-hankkeen osalta kaikilta viideltä mukana olevalta hävittäjävalmistajalta. Lopullisen valinnan ratkaisee sotilaallinen suorituskyky, mutta sitä ennen on läpäistävä kolme muuta päätösaluetta hyväksytysti. Perusteellinen arviointityö käynnistyy toukokuussa 2021.

Suomen Ilmavoimien nykyiset Boeing F/A-18 Hornetit poistuvat käytöstä vuoteen 2030 mennessä. Uutta suorituskykyä haetaan tilalle käynnissä olevalla HX-hankkeella, jossa viiden hävittäjävalmistajan odotetaan jättävän lopulliset tarjoukset 30. huhtikuuta 2021 mennessä.

Suomi on onnistunut pitämään BAE Systemsin, Boeingin, Dassault Aviation, Lockheed Martinin ja Saabin mukana kisassa jo aivan loppumetreille saakka. Kaikkien odotetaan jättävän tarjouksensa määräaikaan mennessä.

"Uskon, että saamme huhtikuun loppuun mennessä viisi tarjousta. Juuri kilpailutilanteen näkökulmasta tilanne onkin erinomainen, sillä kaikki viisi tarjoajaa uskovat mahdollisuuksiinsa tulla valituksi. Kukin tarjoaja on tarjoamassa sitä parasta HX-ratkaisua Suomelle”, sanoi Puolustusministeriön ohjelmajohtaja Lauri Puranen blogissaan.

"HX-arvioinnin selkärankana on – kuten on ollut tähänkin asti – HX-arviointikäsikirja liitteineen. Arviointikäsikirja on noin 200 sivuinen turvallisuusluokiteltu manuaali, jossa vaihe vaiheelta kuvataan HX-tarjousten arviointimenettely, arviointimenettelyn vastuut, raportointi ja sekä vaatimukset päätösalueittain. Arviointimenettelyn prosesseja on noudatettu ensimmäisten tarjouspyyntövastausten vastaanotosta lähtien ja tullaan noudattamaan aina hankintaesitykseen saakka", jatkoi Puranen.

Tarjousten tulee läpäistä neljä päätösaluetta, jotka ovat puolustushallinnon arviointivastuulla. Niistä kustannukset, huoltovarmuus sekä teollinen yhteistyö arvioidaan asteikolla joko hyväksytyksi tai hylätyksi. Hyväksytyt tarjoukset pisteytetään sotilaallisen suorituskyvyn osalta, joka on ratkaiseva päätösalue.

"Arviointityötä tehdään sillä oletuksella, että sotilaallisen suorituskyvyn arviointi päästään toteuttamaan kaikille tarjotuille HX-ratkaisuille. Toki aivan hyvin voi käydä niinkin, että kaikki tarjoukset eivät läpäise yhden tai useamman hyväksytty/hylätty-päätösalueen vaatimuksia, eikä kandidaatti siksi etene suorituskykyarvioinnin viimeisiin vaiheisiin", totesi Puranen blogissaan.

Kustannusten osalta uusi suorituskykykokonaisuus on rakennettava 10 miljardin euron hinnalla, jonka lisäksi tarjouksen tulee mahtua asetettuun käyttö- ja ylläpitokustannusten rajaan. Se on alle 10 prosenttia vuotuisesta puolustusbudjetista.

Huoltovarmuus käsittää itsenäisen toimintakyvyn edellytykset, logistiikka- ja koulutusjärjestelmät sekä viranomaisvaatimukset.

Teollisen yhteistyön osalta vaatimuksena on ollut 30 prosentin vaatimuksen täyttyminen.

Tärkein osa-alue on siis sotilaallinen suorituskyky, joka arvioidaan vasta, kun muut päätöstasot on todettu hyväksytysti suoritetuiksi. Sotilaallista suorituskykyä arvioidaan vaikuttavuuden osalta, joka kuvaa uuden hävittäjäjärjestelmän kykyä määritetyissä tehtävissä sekä soveltuvuudesta suomalaiseen taistelutapaan vuosina 2025 ja 2030.

Sotilaallisen suorituskyvyn arvioinnin kohteena on myös kehityspotentiaali, sillä HX-hankkeessa haetaan suorituskykyä aina 2060-luvun tarpeisiin saakka, jolloin toimintaympäristö voi olla merkittävästi erilainen kuin nykyisin. Arviointiin vaikuttaa myös hävittäjätyypin arvioitu elinkaaren pituus sekä käyttäjäkunnan laajuus.

Sotilaallinen suorituskyky mitataan laajan ja pitkäkestoisen simuloidun sotapelin perusteella, jossa huomioidaan pienimmätkin yksityiskohdat.

"Tarjousten arviointiin osallistuu noin sata eri alojen ammattilaista ja arviointityö kestää kaikkineen useita kuukausia", sanoi Puranen blogissaan.

Suomelle tarjottavat suorituskyvyt ovat BAE Systemsin edustama yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, Boeing F/A-18E/F Super Hornet ja EA-18G Growler -elektronisen sodankäynnin koneet, Dassault Aviation Rafale -hävittäjä, Lockheed Martin F-35A -häivehävittäjä sekä Saab 39E/F Gripen ja GlobalEye-valvontakone.

Hankinnan kohteena oleva suorituskyky syntyy kunkin monitoimihävittäjävaihtoehdon ympärille rakentuvasta hankintakokonaisuudesta, joka pitää sisällään lentokoneiden lisäksi muut tekniset järjestelmät, koulutusjärjestelmät, tarvittavat huoltovälineet, testilaitteet ja varaosat sekä aseet, sensorit ja erityisjärjestelmät sekä muut tarvittavat tyyppikohtaiset tukitoiminnot.

Kokonaisuuteen kuuluvat myös puolustusjärjestelmään integroitumisen vaatimat johtamis- ja tietojärjestelmien muutokset sekä turvallisuuskriittisen infrastruktuurin rakentaminen.

Puolustusvoimat tulee esittämään suorituskykyarvioinnin voittajaa Suomen seuraavaksi monitoimihävittäjäksi. HX-hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto puolustusministeriön esityksestä loppuvuodesta 2021.

"Olen vakuuttunut siitä, että tulemme perusteellisen arviointiprosessin myötä löytämään ratkaisevia eroja tarjotuista kokonaisuuksista ja Suomelle parhaan HX-hävittäjän", päätti Puranen bloginsa.

Ohjelmajohtajan blogi: Lopulliset HX-tarjoukset saapumassa – perusteellinen arviointityö alkaa toukokuussa

Lue myös: