Rajavartiolaitos valmistautuu edellisvuoden tapaan käyttämään purjehduskaudella 2021 raja- ja meriturvallisuustehtäviin Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA:n hallinnoimaa ja Schiebelin operoimaa miehittämätöntä Schiebel Camcopter S-100 ilma-alusjärjestelmää.

Rajavartiolaitos saa jälleen käyttöönsä Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA:lta miehittämättömän ilma-aluksen. Kyseinen Schiebel Camcopter S-100 -järjestelmä on samanlainen, joka oli Rajavartiolaitoksen käytössä kaudella 2020 noin neljän kuukauden ajan.

 

"Toistaiseksi olemme valmistautuneet käyttämään järjestelmää vähintään kahden kuukauden ajan purjehduskauden 2021 aikana", kertoo everstiluutnantti Jussi Napola Rajavartiolaitoksen esikunnasta Lentoposti.fi:lle.

 

Miehittämättömän ilma-aluksen käytössä on kyse Euroopan meriturvallisuusviraston tarjoamasta operatiivisesta palvelusta. EMSA tarjoaa eri tyyppisiä kauko-ohjattavia järjestelmiä EU:n jäsenvaltioiden käyttöön ja hakemuksen perusteella sellainen saatiin jälleen Suomeen.

EMSA on solminut monivuotisen sopimuksen VTOL RPAS -järjestelmän (Vertical Takeoff and Landing) eli pystysuoraan nousuun ja laskeutumiseen kykenevästä miehittämättömästä ilma-alusjärjestelmästä Schiebelin kanssa marraskuussa 2018. Tämän sopimuksen mukaisesti Schiebel mahdollistaa merivalvontaa EU-jäsenmaille.

 

Rajavartiolaitos on valmistautunut käyttämään toiminnassaan vähintään yhtä Schiebel Campcopter S-100 -järjestelmää. Todennäköisesti edelliskauden tapaan Suomeen tulee jälleen vähintään kaksi Campcopteria, joista toinen toiminee varalla toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

 

Suomessa miehittämätöntä ilma-alusta operoi laitevalmistaja Schiebel, joka suorittaa tehtävät Rajavartiolaitoksen antamien määritelmien mukaisesti.

 

Vuonna 2020 Rajavartiolaitos selvitti operatiivisten tehtävien aikana myös järjestelmän soveltuvuutta Suomen merialueen olosuhteisiin. Tälläkin kertaa miehittämätön ilma-alus tulee ensisijaisesti normaalin operatiivisen toiminnan käyttöön. Järjestelmä soveltuu mm. etsintä- ja pelastus-, sekä valvontatehtäviin merellä ja satamissa mutta myös ympäristövalvonnan tehtäviin.

 

Schiebel kertoi helmikuussa 2021, että se on operoinut Camcopterilla jo 10 000 lentotuntia merellä ja suorittanut 2000 laskeutumista erilaisten laivojen kansille.

 

Rajavartiolaitos ei vielä tässä vaiheessa kommentoi tarkemmin Camcopter-järjestelmän käyttöaikaa tai saapumista Suomeen. Myös suunnitellut käyttöpaikat eivät ole toistaiseksi julkista tietoa. Toiminta-alue on kuitenkin Suomenlahti ja Saaristomeri.

Vuonna 2020 samainen miehittämätön ilma-alusjärjestelmä kiersi eri yksiköissä ja se oli käytössä ainakin Suomenlahden merivartioston Porkkalan merivartioasemalla, Länsi-Suomen merivartioston alueella Nauvossa sekä Ahvenanmaalla. Näiden lisäksi Camcopteria operoitiin myös ulkovartiolaiva Turvalta käsin.

Purjehduskauden 2021 toimintaa varten merialueelle on tehty tilapäinen ilmatilavaraus EFD655 Suomenlahti. Alue on jaettu useisiin osiin Ahvenanmaalta aina Porvoon edustalle saakka ja varattava korkeusalue on maan ja meren pinnasta lentopinnalle 60 saakka.

 

Ilmatilavaraukset aktivoidaan tarvittaessa päivittäin ilmailutiedotuspalvelun kautta. Kyseisiä ilmatilavarausalueita voidaan käyttää tarvittaessa 1.4.2021-31.12.2021 välisenä aikana.

 

Edellisellä purjehduskaudella Rajavartiolaitoksen käytössä olleen Camcopterin operointia oli mahdollista seurata myös lennonseurantapalveluista.


Schiebel S-100 Camcopter

Camcopter S-100 -järjestelmän hiilikuidusta ja titaanista rakennettuun runkoon voidaan kiinnittää laaja valikoima hyötykuormaa ja laitteistojen tiedot voidaan lähettää reaaliajassa eteenpäin. Lento-operaatiot voidaan toteuttaa automaattisesti GPS:n avulla tai manuaalisesta ohjattuna. Pystysuoraan nousuun ja laskeutumiseen riittää ainoastaan 8x8 metrin kokoinen alue.

Suomessa käytettävä UAS-järjestelmä on varustettu elektro-optisella ja infrapunakykyisellä (EO/IR) L3 Wescam MX-10 -pallokameralla. Merellä pienetkin maalit havaitaan pinnalta Overwatch Imaging PT-8 Oceanwatch -maalinosoitusjärjestelmällä korkealta sekä kaukaa.

Lisäksi käytössä on myös Becker Avionics BD406 -hätälähettimen paikannusjärjestelmä. Kopterissa on myös alusten tunnistamiseen ja sijainnin määrittämiseen käytettävä AIS-järjestelmä (Automatic Indentification System), joka lähettää paikkatietoa.

Camcopter S-100 on valmistajan mukaan kykenevä päivä- ja yölentotoimintaan myös haastavissa sääolosuhteissa ja suoran näköyhteyden ulkopuolella jopa 200 kilometrin päässä maalla ja merellä.

Lakikorkeutta kopterille luvataan jopa 5500 metriä eli lentopinta 180. Tyypillisessä varustuksessa se kuljettaa 34 kg hyötykuormaa noin 10 tunnin ajan. Polttoaineena Camcopter S-100 käyttää 100LL tai kerosiinia.

Laitetoimittaja Schiebel on tehnyt yhteistyötä myös suomalaisen Patrian kanssa. Vuonna 2017 osapuolet kertoivat Patrian CANDL -datalinkin (Compact Airborne Networking Data Link) integroimisesta juuri Schiebel Camcopter S-100 -ilma-alukseen.

Euroopan meriturvallisuusvirastolla on laajasti miehittämättömiä ilma-aluksia

Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA on tehnyt sopimuksia useiden UAS-järjestelmätoimittajien kanssa, jonka myötä erilaisia ilma-aluksia lainataan operaatioihin EU-jäsenvaltioille. Kevyiden dronejen ja hieman suurempien pyöriväsiipisten lisäksi tarjolla on myös kiinteäsiipisiä miehittämättömiä ilma-aluksia.

EMSA:n valikoimassa on Tekeverin AR 5 Evo, jonka pituus on neljä metriä ja siipien kärkiväli 7,3 metriä. Sen maksimi lentoonlähtöpaino on 180kg ja hyötykuormaa ilma-alus voi ottaa 50 kg.

Ainakin aiemmin EMSA:n kautta on ollut tarjolla myös Elbitin Hermes 900. Kyseessä on 8,3 metrin pituinen ja siipienkärkiväliltään jo 15 metrinen järjestelmä, jonka maksimi lentoonlähtöpaino on noin 1100 kg.

Kiinteäsiipisten sijaan Schiebelin helikopterimainen ratkaisu tai vaihtoehtona oleva samankaltainen UMS Skeldar V-200 sopivat kuitenkin merkittävästi paremmin Suomen tarkoituksiin saaristo-olosuhteissa. Niiden käyttöön riittää noin 8x8 metrinen laskualusta, kun suurempi kiinteäsiipinen puolestaan vaatii jo kiitotien käyttöä. MH

Lue myös: