Ruska 19 testasi onnistuneesti Ilmavoimien valmiutta ja suorituskykyä - uusia nousuteitä käyttöön

HN-414_021019Vaativa Ruska 19 -ilmaoperaatioharjoitus testasi laajasti Suomen Ilmavoimien valmiutta ja suorituskykyä. Mukana harjoituksessa oli noin 60 lentokonetta Suomesta ja Ruotsista. Ilmavoimat otti harjoituksen aikana käyttöön myös uusia nousuteitä, jotka lisäävät taistelunkestävyyttä.

Ruska2019_TRARuskassa ilmaoperaatioiden ja ilmapuolustuksen kokonaisuutta on harjoiteltu valtakunnallisessa mittakaavassa. Harjoitusalueet kattoivat merkittävän osa Suomesta Tampereen seudulta Rovaniemelle ja länsirannikolta Kuopioon.

Laajasti Suomessa näkyneen ja kuuluneen harjoituksen taisteluvaihe päättyi tiistaina 8. lokakuuta.

"Ruska 19 oli erittäin onnistunut kokonaisuus. Ilmavoimien valmius ja suorituskyky mitattiin vaativassa harjoituksessa. Lensimme turvallisesti yli 900 lentotuntia kaikella ilmavoimien kalustolla noudattaen liikkuvaa taistelutapaa. Ilmaoperaatioiden ja ilmapuolustuksen yhteistoiminta Ruotsin ilmavoimien kanssa vahvistui entisestään", kommentoi harjoituksen johtajana on toiminut ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen.

Ruska_19_041019 Harjoituksessa integroitiin onnistuneesti F/A-18 Hornet ja JAS 39 Gripen C/D -monitoimihävittäjien, Hawk-suihkuharjoituskoneiden, ruotsalaisen Argus-johtokoneen, kuljetus- ja yhteyskonekaluston sekä ITO12 NASAMS II FIN ja ITO90M Crotale -ilmatorjuntayksiköiden kyvykkyydet ja johtamisjärjestelmät saumattomaksi toiminnaksi.

Ilmavoimien liikkuva taistelutapa todennettiin harjoituksessa tukikohtien sisäisellä liikkeellä sekä ottamalla käyttöön uusia tukikohtia. Liikkuvassa taistelutavassa Karjalan lennoston tukikohtaosasto siirtyi ensin Joensuuhun, missä se käynnisti ilmaoperaatiot. Tilanteen edetessä osasto siirtyi Kajaaniin jatkaen operointia välittömästi rakentaen johtamisyhteydet ja tukeutumisedellytykset.

39263_041019a"Tukikohtia vastaan hyökättiin maalta, ilmasta ja kyberavaruudesta pakottaen puolustavat joukot sopeutumaan haastaviin tilanteisiin", kuvailee eversti Keränen harjoituksen monimuotoisuutta.

"Satakunnan lennoston tukikohtaosasto puolestaan toteutti samanlaisen operaation ensin Jämsän Hallissa ja sen jälkeen Vaasassa. Lisäksi harjoituksen aikana ilmaoperaatioiden käyttöön otettiin Porin ja Ylivieskan lentopaikat, joissa toimittiin kuljetus- ja yhteyskonekalustolla", avaa Keränen toimintaa.

PI_Ruska_nousutieIlmavoimat otti harjoituksessa käyttöön myös uusia nousuteitä vahvistamaan tukikohtien taistelunkestävyyttä. Yksi uusista nousuteistä on Pirkkalan tukikohdan vieressä sijaitseva maantie 3003. Vastaavia lyhyitä maantieosuuksia voidaan hyödyntää ympäri Suomea.

Nousutiet ja laajennetut harjotuisalueet saatii käyttöön viranomaisyhteistyön kautta käyttöön. Sen myötä suojausjoukoja saattoi nähdä myös tukikohtien aitojen ulkopuolelle.

HW-374_061019a "Ruska 19 näkyi ja kuului erittäin laajalla alueella osoittaen, että ilmavoimat puolustaa koko maata ja on kiinteä osa ympäröivää yhteiskuntaa. Olen erittäin tyytyväinen viranomaisyhteistoimintaan, joka mahdollisti harjoituksen läpiviennin tässä laajuudessa. Haluan myös kiittää kansalaisia kärsivällisyydestä tilapäisten harjoitusalueiden ja poikkeavien liikennejärjestelyiden kanssa", toteaa eversi Keränen.


Yhteinen ilmatilannekuva kaikille joukoille

Saab_S_100B_Argus_gnolam_wikimediaRuska 19 -harjoituksen yhteydessä evaluoitiin ilmavoimien valvonta- ja johtamisjärjestelmien toimivuutta. Hävittäjätorjunnan sekä maa-, meri- ja ilmavoimien ilmatorjuntayksiköiden tulenkäyttöä johdettiin yhteisen ilmatilannekuvan perusteella.

"Ruskassa todennettiin uuden ilmavoimien integroidun tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän (IITVJ) loppuarviointi. IITVJ on harjoituksen kokemusten perusteella otettavissa täyteen operatiiviseen käyttöön ensi vuoden alusta lukien. Testissä mitattiin henkilöstön osaamista, toimintatapojen dokumentaatiota ja järjestelmien toimintaa", kertoo eversti Keränen.

HN-407_061019a"Lisäksi Ruskassa tehtiin merkittäviä tutkakaluston siirtoja sekä yhdistettiin maavoimien valvonta- ja taistelujärjestelmiä IITVJ:n toiminnoiksi mahdollistaen yhteinen tilannekuva ja johtaminen kaikilla tasoilla. Harjoituksessa todennettiin myös se, että ITO12 NASAMS II FIN -ilmatorjuntakalusto kykenee operoimaan Link 16 -datalinkin välityksellä suomalaisten ja ruotsalaisten lento-osastojen kanssa", jatkaa eversti Keränen.

Ilmavoimien vuoden 2019 pääsotaharjoitukseen osallistui enimmillään noin 60 lentokonetta ja 4 500 sotilasta. Osaava reservi tuo lisää käsipareja ja kasvattaa kansallista puolustuskykyä poikkeusoloissa. Ruska 19 -harjoituksessa oli mukana noin 2000 reserviläistä.

keva_puolustusvoimat"Kertausharjoitukset ovat sujuneet hyvin. Olen ylpeä reserviläistemme asenteesta, oppimishalusta ja todellisesta kyvystä toimia osana ilmavoimia haastavassa toimintaympäristössä. Taisteluvaiheessa joukot harjaantuivat omiin poikkeusolojen tehtäviinsä", kertoo eversti Keränen reservin toiminnasta.

 Lue myös: