VL Myrsky II -entisöintihanke sai uuden tukijan - konetta esitellään Ilmavoimat 100 -lentonäytöksessä

Myrsky_runko_RMVL Myrsky II -entisöintiprojekti sai uuden tukijan Ilmavoimien 100-vuotisjuhlapäivänä 6. maaliskuuta 2018. Sinituote Oy:stä tulee projektin toinen päätukija koneen aikanaan suunnitelleen ja rakentaneen Patria Oyj:n lisäksi. MY-14 -koneen entisöintihanke on aikataulussa ja sen kokoonpanoa esitellään kesäkuussa Ilmavoimat 100 -lentonäytöksessä.

VL Myrsky MY-14 Ilmavoimamuseon näyttelyssä 2017 Sinituote Oy toimitusjohtaja Ilkka Brotherus ilmoitti Ilmavoimien täyttäessä 100 vuotta tukevansa entisöintiprojektia merkittävällä rahasummalla.

Yhtiö haluaa lahjoituksellaan paitsi tukea hienoa projektia myös osoittaa kunnioitusta sekä Suomen juhliville Ilmavoimille että maamme lentokonesuunnittelun ja -rakentamisen merkittävälle historialle osana suomalaista osaamista.

Sinituote Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Brotheruksen isä Johannes Brotherus lensi VL Myrskyllä Tiedustelulentolaivue 16:ssa jatkosodan viimeisinä viikkoina.

Opiskeltuaan sodan jälkeen lentokoneenrakennuksen diplomi-insinööriksi hän toimi Valmet Lentokoneteollisuuden palveluksessa Kuorevedellä ja Tampereella kunnes siirtyi laivateollisuuden palvelukseen.

myrsky_1Lentäjäveteraani Johannes Brotherus oli paikalla Suomen Ilmailumuseolla Myrsky-entisöintihankeen julkistamistilaisuudessa keväällä 2004. Tuolloisessa tilaisuudessa allekirjoitettiin yhteistyösopimus Patrian kanssa. Sen edeltäjä Valtion lentokonetehdas vastasi koneen suunnittelusta, kehitystyöstä ja tuotannosta.

"VL Myrsky II (MY-14) -entisöintiprojektin viimeisin kustannusennuste on 105 000 euroa ja rahoitustilanne näyttää hyvältä tämänpäiväisen lahjoituksen sekä Patrian ja keräystuottojen jälkeen", avaa Ilmailumuseoyhdistyksen tiedottaja Reino Myllymäki rahoitustilannetta Lentoposti.fi:lle.

Entisöinnistä vastaavat yhteistyössä Ilmailumuseoyhdistys ry, Suomen Ilmavoimamuseo ja Suomen Ilmailumuseo.

MY-14:n entisöinti etenee aikataulun mukaan

VL_Myrsky_II_1VL Myrsky II on merkittävin ja ainoa suomalainen sarjatuotantoon päässyt hävittäjälentokone. Sillä lennettiin jatkosodassa ja Lapin sodassa.

Myrskyn suunnittelu aloitettiin keväällä 1939 ja prototyyppi lensi ensimmäisen kerran 23.12.1941. Viimeisen kerran Myrskyllä lennettiin helmikuussa 1948. Kaikkiaan Myrskyä valmistettiin 51 kappaletta.

VL Myrsky II –koneita tai niiden osia on säilynyt olemattoman vähän ja lähes 95 prosenttia joudutaan rakentamaan uudelleen. Yhtäkään kokonaista konetta ei ole jäljellä. Kolmesta rungosta oli säilynyt parhaiten juuri MY-14. Se kuului lisäksi VL Myrsky –sarjan eniten lennettyihin yksilöihin. Sillä lennettiin ennen poistamista 114 tuntia 40 minuuttia.

"Parhaillaan kootaan jo siipeä ja rungon osalta aletaan olla lähellä tilannetta, jossa lähes kaikki entisöintikelpoiset osat ovat rungossa kiinni", kertoo Myllymäki.

Myrsky_takanrungon_ylakatteen_rimoitus_LKKesken ovat vielä mm. apukojetaulut, panssari-istuin sekä osa ohjaamon ja moottorin välisistä rakenteista. Niiden valmistuttua on määrä edetä rungon verhoilutöihin.

"Kesken on vielä suuria puuttuvia kokoonpanoja tai jopa aloittamatta. Tälläisiä ovat NACA-rengas eli yksimoottorisen lentokoneen tähtimoottorin suojus, polttoainesäiliö ja öljysäiliö – joiden kustannukset eivät ole tiedossa, joten yllätyksiäkin voi tulla", jatkaa Myllymäki.

Myrsky tulee esille Ilmavoimien 100-vuotisjuhlalentonäytöksessä 16.-17.6.2018 niin suurena kokoonpanona kuin mahdollista. Varsinaisesti MY-14 paljastetaan elokuussa 2019. Tuolloin tulee kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun Tiedustelulentolaivue 12 sai ensimmäiset koneet laivueeseen.

 Lue myös aiemmat VL Myrsky II -entisöintihankkeen uutisemme: