Nummelassa 27. maaliskuuta sattuneen lento-onnettomuuden tutkinnassa on tullut esille, että koneen pelastusvarjon raketti oli asennettu moottoritilaan, jossa syttynyt tulipalo aiheutti lämpötilan nousua. Vaikka liekit saatiin sammutettua ennen räjähdystä, raketti saattoi altistaa lähistöllä olleet räjähdysvaaralle.

Harraste- ja yleisilmailun ilma-aluksissa käytetään nykyään yleisesti pyroteknisiä pelastusjärjestelmiä, kuten pelastusvarjoja ja turvatyynyjä. Tällaisia pelastautumisjärjestelmiä on asennettu Suomessa arviolta 80 lentokoneeseen. Määrä on nopeassa kasvussa. Rakettipanoksen sijainti on yleensä merkitty koneisiin keltaisilla kolmiotarroilla (kuvat).

Koneen joutuessa hallitsemattomaan lentotilaan ohjaaja voi laukaista varjon. Silloin rakettipanos vetää rungosta ulos suuren pallokupuisen laskuvarjon, jonka varassa koko kone miehistöineen laskeutuu maahan (video todellisesta pelastuksesta jutun lopussa).

Nummelan onnettomuuden tutkimusten mukaan lämpötilan nousu aiheuttaa raketin sisältämän ajoaineen muuttumisen epävakaaksi, jolloin se voi syttyä tai räjähtää itsestään. Räjähdys voi tällöin alkaa raketin keskeltä ja aiheuttaa lähistöllä olevien rakenteiden sirpaloitumisen ja sinkoutumisen kaikkiin suuntiin. Lähistöllä oleville henkilöille aiheutuu vakavan vammautumisen tai hengenmenetyksen vaara.

Nummelassa sivulliset auttajat tai paikalle hälytetty pelastushenkilöstö eivät olleet tietoisia koneen hylyssä sijaitsevasta rakettikäyttöisestä pelastusjärjestelmästä eivätkä sen aiheuttamista vaaroista.

Onnettomuustutkintakeskus on suosittanut onnettomuustutkinnan D 9/2006L yhteydessä Liikenteen turvallisuusvirastolle, että rakettikäyttöisten järjestelmien riskeistä tiedotetaan ja että järjestelmät merkitään asianmukaisesti ilma-aluksiin.

Suositusten seurauksena laaditun lentokelpoisuusmääräyksen M/3102/06 mukaan rakettikäyttöiset pelastusjärjestelmät tulee merkitä selkeästi. Lentokelpoisuusmääräyksen mukaiset näkyvät merkinnät ovat sittemmin parantaneet työturvallisuutta usealla onnettomuuspaikalla.

Turvallisuustutkintojen yhteydessä on kuitenkin tullut esille, että merkinnät eivät välttämättä ole onnettomuustapauksissa nähtävissä ilma-aluksen vaurioitumisen tai tulipalon seurauksena.

Lisäksi Suomessa on ulkomaisia ilma-aluksia, joiden pelastusjärjestelmiä koskevat merkinnät poikkeavat suomalaisista tai joiden merkinnät puuttuvat kokonaan.

Nykyisestä ilma-alusrekisteristä ei käy ilmi, onko lentokoneessa rakettikäyttöistä pelastusjärjestelmää. Järjestelmien olemassaolo on todettavissa ainoastaan tarkastelemalla ilma-alusta paikan päällä.

Erityisesti pelastus- ja poliisitoimen sekä sairaankuljetuksen ja ensihoidon kentällä työskentelevälle henkilöstölle on syytä korostaa, että lento-onnettomuustapauksissa ilma-aluksissa voi olla vaaraa aiheuttavia pyroteknisiä pelastusjärjestelmiä. Vaurioituessaan järjestelmät voivat laueta tai räjähtää itsestään ulkoisen tekijän kuten pelastustoimien seurauksena.

Pyroteknisten järjestelmien tunnistaminen ja oikea käsittely ovat pelastus- ja muun henkilöstön työturvallisuuden kannalta elintärkeitä. Järjestelmät vaikuttavat riskien arviointiin kiireisten pelastustoimien suunnittelussa. Riittävät suojavarusteet ja varautuminen räjähdykseen ovat oleellisia valmistautumistoimia.

Räjähdyspanosten ja niiden virityskoneistojen tekeminen vaarattomaksi on syytä jättää poliisille tai puolustusvoimille, joilla on räjähteiden purkamiseen tarvittavaa erityisosaamista.

Onnettomuustutkintakeskus on keskustellut Liikenteen turvallisuusviraston kanssa mahdollisuuksista muodostaa julkinen lista ilma-aluksista, joihin on asennettu rakettipelastusvarjo. Lisäksi on keskusteltu lentokelpoisuusmääräyksestä rakettipelastusjärjestelmän turvallisen asentamisen periaatteista.

Valmistajan julkaisemassa videossa BRS Aerospace -rakettilaskuvarjojärjestelmä pelastaa pilotin hengen. Taitolento-ohjelman aikana lentonäytöksessä Rans S-9 -koneen siipi katkeaa negatiivisen G:n takia Argentiinassa 2010. Ohjaaja laukaisee rakettivarjon ja kone laskeutuu sen varassa (alkaen kohdasta 2.10). Kone syttyy kuitenkin tuleen.

Lue myös aiemmat Lentoposti.fi -jutut: