Tasavallan presidentti myönsi joulukuussa 2022 kaksi uutta lentokapteenin arvonimeä

TPK_logoTasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi presidentin esittelyssä 9. joulukuuta 2022 kaikkiaan 49 uutta arvonimeä. Niiden joukossa oli kaksi uutta lentokapteenin arvonimen saanutta henkilöä.

 

Lentokapteenin arvonimen saivat joulukuussa 2022 pääkouluttaja ja ohjaajaupseeri Jukka Pekkinen ja entinen apulaisjohtaja ja lentoupseeri Risto Viljanen.

Jukka Matti Sakari Pekkinen toimii Fintraffic ANS:n Avia Collegen pääkouluttajana ja on entinen ilmavoimien ohjaajaupseeri ja sotilaslennonjohtaja.

EFHK_TWR_uudistusPekkinen aloitti ilmailu-uransa vuonna 1982 varusmiespalveluksessa Kauhavalla lentoaliupseerikurssilla 22. Ura ilmavoimisssa jatkui päällystöopiston ohjaajalinjan kautta Karjalan lennostoon ohjaajaupseeriksi. Rissalassa Pekkinen palveli vuoteen 1993 saakka, josta hän siirtyi lennonopettajaksi Kauhavalle aina vuoteen 2021 saakka. Lentokokemusta Pekkiselle kertyi ilmavoimista noin 2000 lentotunnin verran. Sotilasilmailu-uran aikana Pekkinen lensi Valmet L-70 Vinka, Piper Chieftain, Fouga Magister ja Hawk -kalustolla.

Ilmavoimissa osa ohjaajaupseereista koulutetaan sotilaslennonjohtajiksi ja tämä ura avautui myös Pekkiselle lennonjohtokurssi 17. käynnistyessä vuonna 1986. Sotilaslennonjohtajat toimivat lennonvarmistustehtävissä ilmavoimien maantietukikohtaharjoituksissa, pienkenttäleireillä sekä lentotukikohdissa eli ns. yhteistoimintakentillä. Lennonjohtokurssilta ura eteni lähi-, lähestymis-, tutka- ja PAR-tarkkuustutkakurssien kautta eteenpäin.

Vuosina 1986-1993 Pekkinen toimi sotilaslennonjohtajana Rissalassa ja ohjaajaupseerina laivueessa. Sotilasilmailu-ura jatkui Kauhavalla lennonopettajana ja sotilaslennonjohtajana vuoden 2001 loppuun saakka.

Reserviin siirtymisen jälkeen Pekkinen aloitti toisen merkittävän työuransa yhden välipäivän jälkeen heti vuoden 2002 alussa silloisessa ilmailuhallinnon koulutuskeskuksessa eli nykyisessä Fintraffic ANS:n Avia Collegessa.

Pekkisen ajatus oli toimia lennonjohtajien kouluttajana muutaman vuoden verran, mutta yhtäjaksoista uraa Avia Collegella on pian takana jo lähes 23 vuotta. Parhaillaan käynnissä on jo lennonjohtokurssi 49, joten lähes kaikki Suomessa toimivat lennonjohtajat ovat olleet Pekkisen opissa. Loputkin ovat todennäköisesti olleet hänen koulutuksessaan lennonjohtajien kertauskursseilla. Suomalaislennonjohtajien lisäksi Pekkinen on kouluttanut Avia Collegella myös ruotsalaisia, luxemburgilaisia, virolaisia ja latvialaisia lennonjohtajia. Pekkisen kouluttajan ura jatkuu edelleen tutun ja samanhenkisen ilmailuporukan parissa.

K_Rafale_FMRisto Yrjö Olavi Viljanen on toiminut ansiokkaasti lukuisissa operatiivisissa ja hallinnollisissa tehtävissä Suomen Lentopelastusseurassa ja on aktiivinen lentokerhoissa eri puolilla Suomea kouluttajan ja tarkastuslentäjän tehtävissä. Viljanen on entinen lentoupseeri ja on sotilasilmailu-uransa jälkeen mm. lentänyt lentonäytöksissä Fouga Magister -konetta.

Viljasen ilmailu-ura alkoi Kauhavalla lentoreserviupseerikurssilla vuonna 1973 ja lennot käynnistyivät vuonna 1974 Saab Safir -koulukoneilla. Saman vuoden aikana Viljanen suoritti myös yksityislentäjän lupakirjan. Sotilasilmailu-ura jatkui kadettikurssilla 61 vuosina 1974-1977, jonka jälkeen palveluspaikkana toimi Karjalan lennosto. Rissalassa Viljanen lensi aluksi Fouga Magister -koneilla ja vuonna 1978 alkoi MiG-21 -ohjaajakurssi.

Lennonopettajakurssin Viljanen kävi Kauhavalla vuosina 1978-1979. Vuonna 1982 Viljainen kävi Satakunnan lennostossa vielä Hawk-kurssin ja ura jatkui Rissalassa lennonopettajana Fouga- ja Hawk -kalustolla vuosina 1982-1984. Viljanen siirtyi Kauhavalle lennonopettajan tehtäviin vuosiksi 1984-1988. Lentotyön ohella Viljanen toimi lentoturvallisuusupseerina vuosina 1986-1988. Tämän jälkeen Viljanen siirtyi ilmavoimien teknilliseen kouluun, jossa hän toimi koulutusosaston johtajana vuoteen 1991 saakka ja apulaisjohtajana vuoteen 1993 saakka.

Viljanen jäi ilmavoimista eläkkeelle vuonna 1993. Tuolloin hänelle oli kertynyt 3700 lentotuntia, joista valtaosa oli saatu suihkukonekalustolla. Esimerkiksi Fouga Magister -koneilla Viljanen oli lentänyt 1400 lentotuntia. Tämä on osaltaan mahdollistanut Fouga Magister -lentojen jatkumisen Suomen kesän lentonäytöksissä, kun Viljanen on voinut toimia kokemattomampien Fouga-lentäjien varmuusohjaajana. Viljanen on lentänyt näytöksissä esimerkiksi Silver Jets Fouga-parin esityksissä.

Laajan sotilasilmailu-uran jälkeen Viljanen on toiminut ja toimii edelleen aktiivisesti lentokerhoissa ympäri Suomea. Viljanen kävi ansiolentäjäkurssin vuonna 1988 ja hankki myös purjelento- ja moottoripurjelentolupakirjan vuonna 2004. Ultrakevyillä lentämisen mahdollistavan lupakirjamerkinnän Viljanen sai vuonna 2006. Lennonopettajan kelpuutusten lisäksi Viljasella on myös tarkastuslentäjän valtuudet.

Viljanen kouluttaa ja tarkastaa ilmailijoita Tampereen Lentokerhossa, Hallin Lentokerhossa sekä Jukolan Piloteissa. Moottorilentämistä Viljanen on laajentanut myös ultrakevytilmailun pariin Pirkan Ilmailijoiden kouluttajana ja tarkastajana. Viljasella on oma ultrakevytlentokone, joka on varustettu kellukkeilla sekä osuus Piper Arrow -matkalentokoneeseen. Edelleen jatkuvan ilmailu-uransa aikana Viljaselle on kertynyt 10 900 lentotuntia. Määrä on merkittävä, sillä siihen ei sisällä lainkaan kaupallista liikenneilmailua matkustajakoneilla.

Arvonimi on kansalaiselle myönnetty julkisen arvonannon osoitus hänen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä. Arvonimiä on käytössä 110. Niistä kalleimmat ovat valtioneuvos ja vuorineuvos. Arvonimet myöntää tasavallan presidentti. Kaiken kaikkiaan arvonimiä on myönnetty vuodesta 1918 lähtien vajaa 15 000.

Ensimmäiset lentokapteenin arvonimet saivat vuonna 1934 Aeron lentäjät Gunnar Lihr ja Ville Leppänen. Nyt lentokapteenin arvonimiä on myönnetty Lentoposti.fi:n laskujen mukaan 127 kappaletta. Kaiken kaikkiaan eri arvonimiä on myönnetty vuodesta 1918 lähtien yli 14 000. MH

Lue myös: