”Raketti Intiasta lähti aikataulussa kello 06.59, ja Aalto-1 irrotettiin omalle radalleen suunnitelmien mukaisesti. Vuosien työn tulos on nyt kiertoradalla. Toivottavasti saamme pian yhteyden satelliittiin ja voimme aloittaa tieteelliset mittaukset”, sanoo projektin vetäjä apulaisprofessori Jaan Praks. Aalto-1 matkasi avaruuteen intialaisen PSLV-raketin kyydissä. Laukaisun päätehtävä oli viedä radalle Intian kaukokartoitussatelliitti Cartosat-2E. Kaikkiaan raketin kyydissä kiertoradalle lähetettiin 30 satelliittia 14 eri maasta. Kaikki satelliitit siirrettiin omille radoilleen Cartosatin jälkeen, 17 – 23 minuuttia raketin lähdöstä. Laukaisu vei matkaa suomalaissatelliitin lisäksi myös itävaltalaisen, belgialaisen, tsekkiläise, ranskalaisen, saksalaisen, italialaisen, japanilaisen, latvialaisen, liettualaisen, slovakialaisen, brittiläisen, amerikkalaise, ja intialaisen satelliitin. PSLV-C38 -raketin kokonaiskuorma oli noin 955 kg.
PSLV-raketin avulla kiertoradalle on laukaistu 19 eri valtion kanssa yli 60 satelliittia. Intian avaruuskeskuksen mukaan 44 metrin korkuinen ja 2,8 metrin halkaisin PSLV on yksi luotetuimmista raketeista. Aalto-1 on moderni CubeSat-standardia seuraava nanosatelliitti, joka vie avaruuteen suomalaista huipputekniikkaa: VTT:n rakentaman spektrikameran, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteisen säteilyilmaisimen ja Ilmatieteen laitoksen kehittämän plasmajarrun, joka tähtää avaruusromun vähentämiseen.
”Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, satelliitti avaa antennit ja valmistautuu yhteydenottoon jo puolen tunnin kuluttua irrotuksesta. Ensimmäinen lento Suomen yli tapahtuu aamupäivällä. Paljain silmin satelliittia ei näe, mutta radioamatöörit pystyvät seuraamaan satelliittia omilla radiolaitteistoillaan”, Jaan Praks kertoo. Satelliitin laukaisua oli kerääntynyt Otaniemeen seuraamaan kymmeniä satelliittiprojektiin osallistuneita Aallon opiskelijoita ja alumneja. Useat heistä ovat jääneet avaruusalalle ja rakentavat nyt uusia satelliitteja, avaruusluotaimia ja avaruuslaitteita eri instituutioissa. ”Aalto-1 projektista on lähtenyt liikkeelle myös kaksi uutta yritystä. Molemmat kaavailevat omien satelliittien laukaisemista vielä tänä vuonna. Lisäksi Aallossa rakennetaan jo kahta uutta satelliittia. Ellei viivästyksiä tule, on tästä juhlavuodesta tulossa kaikkien aikojen satelliittivuosi Suomessa”, Jaan Praks hymyilee. Nyt avaruuteen lähtenyt Aalto-1-satelliitti on Aalto-2:ta monimutkaisempi, mutta sitä on myös testattu paljon Aalto-2:ta kauemmin. Aalto-1:n kiertorata on lisäksi paljon lähempänä Otaniemen maa-asemaa kuin Aalto-2:n, mikä helpottaa sen operointia huomattavasti. Aalto-1 -satelliitin tarina Lue myös:
|
|||
