Dronet kohoavat korkeuksiin Pyhtäällä - ilmatilavaraus lentopinnalle 400 saakka

Pyhtaa_dronekisaMiehittämättömät ilma-alukset kisaavat Pyhtäällä Ilmatieteen laitoksen Fly High and Back -haasteessa. Tulevaisuudessa dronella voitaisiin täydentää nykyistä radioluotaimen käyttöä säädatan hankinnassa sekä selvittää ilmakehän pitoisuuksia poikkeustilanteissa. Kyseessä on yksi Suomessa järjestettävän Drone Olympics 2019 -tapahtuman osakisa.

Ilmatieteen laitoksen Fly High and Back -haasteessa kilpailijoiden on pystyttävä operoimaan dronella turvallisesti mahdollisimman korkealla ja pitkään, keräten samalla olosuhdetietoa ilmakehästä.

Kilpailu käydään 4. syyskuuta Pyhtään uudella lentokentällä, jonka ylle on tehty ilmatilavaraukset aina lentopinnalle 400 saakka. Ilmatilavaraus on tehty kahdella tilapäisellä rajoitusalueella EFR451 ja EFR577, jotka yltävät maan pinnasta lentopinnalle 400 saakka eli noin 12 kilometrin korkeuteen. Ilmatieteen laitos on tehnyt alueelle tarkennetun sääennusteen itse kilpailua varten.

Maailmalla dronella on käyty jopa 10 kilometrin korkeudessa ns. race-kopterilla. Suomessakin on aiemmin, vuonna 2015 lennetty dronella ainakin kahden kilometrin korkeuteen. Useissa maissa on menty myös ainakin viiteen kilometriin saakka.

Korkeuskisan ohella Pyhtäällä pyritään myös mahdollisimman pitkän toiminta-aikaa, jonka myötä droneilla voitaisiin lentää entistä kauemmas.

Ultrahack Business Finlandin järjestämään Drone Olympics 2019 -tapahtumaan Pyhtäälle saapuu järjestäjän mukaan kisaamaan 3-4 joukkuetta. Ne tulevat Suomen lisäksi Intiasta ja Turkista. Kaikkiaan Drone Olympics 2019 -tapahtumassa kisataan kahdeksassa erilaisessa tehtävässä ja mukana on yli 30 eri joukkuetta.

radiosonde_launch_SodankylaVarsinaisia tulevia käytännön sovelluksia korkealle lentäville droneille olisivat Ilmatieteen laitoksella mm. tulivuoren purkauksen jälkeisen tuhkapilvien pitoisuuksien mittaus. Vuoden 2010 purkauksen jälkeen mittauksia tehtiin mm. kuumailmapallosta käsin.

Toinen poikkeustilannekäyttö olisi säteilymittaukset ilmakehässä mahdollisen ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena.

Arkikäytössä miehittämätön ilma-alus voisi täydentää sääluotauksia toimien säähavaintopallolla korkeuksiin kohoavan radioluotaimen ohella tai jopa osittain korvata sen.

Ilmaan lähetetty radioluotain, sensori ja pallo menetetään joka kerta. Dronen avulla saataisiin siis kustannussäästöjäkin. Ne realisoituisivat kuitenkin vain hyvissä olosuhteissa, kun talvikauden jäätävät olosuhteet eivät mahdollistaisi drone-operaatioita lentopinnoille saakka. Tosin yhdessä Drone Olympics -tapahtuman osakisassa on kyse juuri jäätävissä olosuhteissa lentämisestä.

Maailmalla mitataan jo mm. ylätuulia droneilla. Palvelu tukee luotauksia ja mitattavia asioita ovat tuulen ohella mm. lämpötila ja kosteus.

Drone Olympics 2019 -tapahtuman yhteistyökumppaneita ovat mm. Helsinki, Espoo, Ilmatieteen laitos, Maanmittauslaitos, Ultrahack Business Finland, Infradex, UAS Centre Finland, RPAS Finland RY, DJI, Dronefactory, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, Maaseutuverkosto ja Helsingin yliopisto. Järjestelyistä vastaa Ultrahack, joka on järjestänyt vuonna 2017 droneille suunnatun Aurora Arctic Drone Hackathon -innovaatiokisan Lapissa.

FPV-drone nousee kymmeneen kilometriin Siperiassa:

 Lue myös: