Hangosta tiistaina 16. elokuuta ilmaan nousevassa lennossa on kyse ensimmäisestä siviilikäyttöisestä miehittämättömästä ilma-aluksesta (UAV/RPAS), joka lentää maasta toiseen kansainvälisen merialueen yli. Kyseessä on normaalia vaativampi BVLOS-operaatio eli toiminta näköyhteyden ulkopuolella ja radiohorisontin takana.

Miehittämätön ilma-alus laukaistaan matkaan katapultilla Hangon Itäsataman vierasvenesatamasta. Edessä on noin 100 kilometrin ylitys kohti Viron Haapsalun Kiltsin lentokenttä (EEHU).

Noin 130 km/h:n matkalentonopeudella reittiin kuluisi aikaa tunnin verran. Toimintaa esitellään ilmassa myös Viron päässä joten todellinen lentoaika on noin puolentoista tunnin luokkaa.

Merenylitystä suurempi asia hankkeessa on UAV:n ohjauksessa käytettävän radiolinkin vaihto. Matka Hangosta Haapsaluun ylittää ns. radiohorisontin, joka on noin 40-50 kilometriä. Alkumatkalla UAV:ta ohjataan Hangosta ja linkin vaihdon jälkeen Haapsalusta. 

UAV-laitteen kyydissä Viroon kuljetetaan paketti, joka sisältää Hangon kaupunginjohtajan tervehdyksen Haapsalun kaupunginjohtajalle. Hanko ja Haapsalu ovat ystävyyskaupunkeja, jotka ovat tiivistäneet yhteistyötä. Nyt yhteistyötä laajennetaan myös ilmailun pariin. Tapahtumasta suunnitellaan jopa vuosittaista.

Hangossa sijaitsee myös Neuvostoliiton 40-luvun alussa hävittäjilleen rakentama Täktomin lentokenttä. Se on nykyisin harrastekäytössä. Lentopaikka toimi aikanaan mm. Suomen Laskuvarjokerhon (nyk. Skydive Finlandin) tukikohtana. Kerho joutui siirtämään toimintansa Uttiin meluvalitusten aiheuttamien toimintarajoitusten takia.

Hangosta ilmaan nousevan AR-3000 -lennokin taustalla on kotimainen Avartek, joka on valmistanut maalilennokkeja Ilmavoimille  jo vuodesta 1968 lähtien. Yhtiö vastaa laitteista ja hankkeen teknisestä toteutuksesta.

Muita mukana olevia osapuolia ovat hankkeen tuotta Global Virtual Platform, joka on hakenut luvan BVLOS-toimintaan (Beyond Visual Line of Sight). Yhtiön perustaja on Katja Kapanen, joka on myös mm. UAS Centre Finlandin kehitysjohtaja. Viron päässä järjestelyistä vastaa ilmailukonsultointiyritys Northnav ltd.

Muita hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Vincit Oy ja UAS Centre Finland, joka pyrkii edistämään miehittämättömän ilmailun sovittamista perinteisen ilmailun joukkoon.

Muita sen päämääriä ovat tähänkin hankkeeseen liittyvät BVLOS- ja Point-to-Point -konseptien kehittäminen ja käyttöönotto sekä kaupallisen yhteistyön kehittäminen suomalaisten ja kansainvälisten toimijoiden kesken.

Käytettävä AR-3000 -lennokki on variaatio maalilennokista. Siinä on mm. pidempi siipi ja laite on polttoainetaloudellisempi. Lennokin suurin lentopaino on noin 16 kg ja täysillä tankeilla sen paino on noin 10 kg. Suurin hyötykuorma olisi siten noin 6-7 kg:n luokkaa.

"Olemme tehneet testejä ja koelentoja kuuden viikon ajan. Sääolosuhteet eivät vaikuta kovasti AR-3000 -lennokkiin. Se kestää vahvan moottorinsa avulla kovaa tuulta sekä sadetta. 10 m/s puhaltava tuuli ei ole laitteelle vielä mikään ongelma", kertoo Avartekin Patrik Raski Lentoposti.fi:lle.

UAV laukaistaan ilmaan Hangon Itäsatamasta, josta se ohjataan alle 150 metrin korkeudella varattuun ilmatilakäytävään. Siellä korkeus voidaan nostaa jopa 600 metriin.

Käyttöön on Suomen puolelta haettu lupa kahdelle ilmatilakäytävälle riippuen puolustuvoimien aluvarauksista. Lennolla käytetään käytävää B (kuva yäläpuolella). Ilmatilavarauskäytävissä korkeus on rajoitettu 150 metrin ja 600 metrin välille. Varaus jatkuu myös Viron ilmatilassa.

Kaikkiaan hankkeen takia on haettu lupia ja hyväksyntöjä kolmeltatoista viranomaiselta ja aikaa meni kahdeksan viikkoa.

"Molemmin puolin Suomenlahtea viranomaiset ovat olleet avuliaita ja auttaneet hankkeen eteenpäin saattamisessa. Lupaprosessi on ollut haasteellinen siihen liittyvien moninaisten asioiden takia", kertoo Global Virtual Platformin Katja Kapanen.

"Koelennot on tehty ja edessä on vielä viimeisteleviä toimia. Hanke on herättänyt suurta mielenkiintoa myös Virossa", jatkaa Kapanen.

AR-3000 -lennokki laskeutuu esittelykierrosten jälkeen Kiltsiin laskuvarjon avulla. UAV lennetään noin 100-150 metrin korkeuteen nopeudella 40-50 km/h, jonka jälkeen sen rungon yläosaan kiinnitetty avataan varjo laskeutumista varten.

RPAS-laitetta ei tällä kertaa lennetä Virosta takaisin Suomeen mm. sen takia ettei Kiltsissä ole käytössä UAV:n laukaisuun tarvittavaa katapulttia.

Kiltsin lentokenttä on BVLOS-hankkeen ajan avoinna myös yleisilmailijoille 15.-19. elokuuta. Kiltsi on vanha Neuvostoliiton aikainen sotilaskenttä, jossa liikenteen käyttöön on tarjolla 2500 metrinen kiitotie. Tapahtumaan osallistuminen Kiltsissä vaati ennakkoilmoittautumisen.