Kolmas kerta toden sanoi! Merivoimat vietti vuosipäiväänsä viikonloppuna Raumalla. Alun perin oli tarkoitus vierailla kaupungissa jo 2020, mutta korona sotki nämäkin suunnitelmat. Alusesittelyssä puolustushaaran kyvyt olivat monipuolisesti esillä.

 Perinteisessä merikaupungissa Merivoimien kovinta iskuvoimaa edusti peruskorjattu Hamina-luokan ohjusvene Hanko. Se on kolmen sisaraluksensa tavoin saanut pääaseeksi Israel Aerospace Industries Gabriel 5 -pintatorjuntaohjuksen (PTO2020).

Haminat on rakennettu Raumalla Aker Finnyardsin telakalla ja ne valmistuivat 1998 - 2006. Vuosina 2018 - 2022 alukset kävivät läpi mittavan peruskorjauksen.

Uusittu ohjusvene nähtiin nyt Raumalla ensi kertaa Merivoimien vuosipäivän alusesittelyssä. Neljästä ohjusveneestä viimeksi peruskorjauksesta valmistunut Pori on vielä muutostöiden jälkeisessä koeajovaiheessa.

Peruskorjaus toi uusien ohjusten ohella mukanaan mm. Rauma-luokan ohjusveneistä siirretyn syvyytettävän Kongsbergin kaikumittaimen, sukellusveneiden torjuntaan soveltuvan Saab Torped 47 -torpedojärjestelmän, kauko-ohjattavan Saab RWS -asejärjestelmän (Remote Weapon Station, kuvassa yllä) sekä uuden Saab 9LV-taistelunjohtojärjestelmän.

Aiemmista aseista jäi käyttöön Denel Umkhonto -ilmatorjuntajärjestelmä, jonka ohjukset ovat kahdeksassa siilossa yläkannella. Keulakannen 57 mm tykki korvattiin kevyemmällä modernilla Boforsin 40 mm -tornilla, joka voi käyttää ohjelmoitavia kranaatteja.

”Hamina-luokan peruskorjaus sujui hyvin. Monipuolisten asejärjestelmien ohella Haminoissa on nyt valtavan hyvä valvontakyky niin pinnalla kuin pinnan alla sekä myös ilmatilassa”, Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Jori Harju kertoi Raumalla Lentopostille vuosipäivän aattona.

”Niissä on nyt sellaiset suorituskyvyt, että tuon kokoisissa aluksissa en muualta maailmalta vastaavia tiedä.”

Laivue 2020 eli Pohjanmaa-luokka myöhässä

Merivoimat on parhaillaan uusimassa kalustoaan Laivue 2020 -hankkeessa. Jo poistuneen miinalaiva Pohjanmaan ohella lähitulevaisuudessa kaksi Hämeenmaan-luokan miinalaivaa sekä neljä Rauma-luokan ohjusvenettä lähestyvät käyttöikänsä loppupäätä. Kaikki kuusi alusta on aikanaan rakennettu Rauman telakoilla.

Myös ne korvaava Pohjanmaa-luokka (Laivue 2020) on tilattu Rauma Marine Constructions -telakalta. Luvassa on ainutlaatuinen korvetti (tai joidenkin mukaan jopa fregatti...), joka kykenee toimimaan Suomen talvisissa olosuhteissa sekä vaikuttamaan pinta-, ilma- ja vedenalaisiin maaleihin. Meikäläisenä erikoisuutena on miinoittamiskyky.

Haminoiden jälkeen ei Suomessa ole rakennettu sota-aluksia. Katanpää-luokan miinantorjunta-alukset ostettiin Italiasta.

Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva Turva on viimeisin valmistunut suuri viranomaisalus. Se laskettiin vesille (kuva alla) jo kahdeksan vuotta sitten Rauman STX Finland -telakalla, jonka toiminta sittemmin lopetettiin korealaisen emoyhtiön toimesta.

Rauma Marine Constructions perustettiin 2014 samalle tontille jatkamaan kaupungin telakkaperinteitä. Tauon jälkeen sotalaivojen suunnittelua osaavaa työvoimaa on kuitenkin ollut vaikea löytää ja Laivue 2020 -hanke onkin nyt myöhässä arviolta puolitoista vuotta.

”Vanheneva kalusto ei tule kestämään 2030-luvulle. Poistumassa olevien alusten käyttöä voidaan säätää esimerkiksi ajotunteja vähentämällä niin, että niiden käyttöikä pitenee hieman. Rauma-luokan parasta ennen päivämäärä kuitenkin meni jo. Niillä voidaan ajaa ehkä vuosiin 2026 – 2027, ei pidemmälle”, linjaa amiraali Harju.

”Nykyisen viiveen kanssa voimme vielä elää, mutta emme pidemmän. Nyt täytyy vain tehdä töitä, että ne alukset saadaan valmiiksi.”

Ensimmäistä Pohjanmaa-luokan alusta Merivoimille odotetaan vuosina 2024 – 2025. Tämän korvetin IOC-käyttöönottovaihe (Initial Operating Capability) on todennäköisesti tuplasti pidempi kuin seuraavien, mahdollisesti jopa vuosi.

”Koeajoissa pyritään löytämään mahdolliset lastentaudit, jotta ne saadaan korjattua jo ennen sarjavalmistusvaihetta”, valottaa Harju tilannetta.

Luvassa aivan uusia kykyjä

Tuleva Pohjanmaa-luokka tuo Gabriel-ohjusten ohella myös aivan uutta ilmatorjuntakykyä Suomen merialueille. Keulakannen VLS Mk41 -laukaisujärjestelmän (Vertical Launch System) kahdeksaan siiloon voidaan ladata kaikkiaan 32 Raytheon RIM-162 Evolved Sea Sparrow Missile -ohjusta (ESSM). Tämä lisää merkittävästi sekä ilmatorjuntakyvyn ulottuvuutta että valmiina olevien ohjusten määrää.

Korvettien peräosaan tulee helikopterikansi, joka mahdollistaa niin Maavoimien Helikopteripataljoonan NH90- kuin Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivueen Airbus Helicopters H215 Super Puma -kopterien laskeutumiset. Aluksiin rakennetaan myös hangaari, johon mahtuu pienempi helikopteri (esimerkiksi Hughes 500 -luokkaa) tai miehittämätön ilma-alus.

Merivoimissa on luonnollisesti tutkittu erilaisten miehittämättömien ilma-alusten käyttöä. Sellaisia on nähty mukana Ukrainan merisodassakin.

”Olemme aktiivisesti mukana Puolustusvoimien yhteisessä lennokkihankkeessa, josta saadaan suorituskykyjä kaikille puolustushaaroille", totesi kontra-amiraali Harju (kuvassa vasemmalla pitämässä puhetta vuosipäivän paraatijoukoille).

Eri sensorit ja aseet yhdistävän taistelunjohtojärjestelmän Pohjanmaa-luokkaan toimittaa ruotsalainen Saab. 9LV CMS (Luftvärn Combat Management System) on ollut käytössä jo Rauma-luokan ja nyt siis peruskorjauksen jälkeen myös Hamina-luokan aluksissa. Se muodostaa siten tulevaisuudessa Merivoimien taistelutoiminnan ytimen.

Ukrainan merisodan oppeja tutkitaan

Sodassa Mustallamerellä on katkaistu Ukrainan meriliikenne muualle maailmaan. Suomen tuonnista melkein kaikki kulkee meritse – huoltovarmuuden kannalta olemme saari. Yksi Merivoimien keskeisistä tavoitteista onkin meriväylien turvaaminen ja merisaarron estäminen. Juuri tähän tarpeeseen rakennetaan Pohjanmaa-luokan korvetit.

Vaikka meren herruutta Mustallamerellä on ylläpitänyt Venäjän laivasto, Ukraina on onnistunut aiheuttamaan pahoja menetyksiä vastustajalle. Näyttävin onnistuminen on ollut risteilijä Moskvan upottaminen rannikolta laukaistuilla ukrainalaisilla Neptun-ohjuksilla.

”Vaikka kukaan meistä ei tiedä koko totuutta, aluksellakin lienee tehty virheitä koska kaksi ohjusta pääsi läpi. Silti pitää muistaa, että Moskva oli 80-luvun tuote ja edustaa 70-luvun tekniikkaa”, toteaa Harju.

”Nykypäivän merimaaliohjusten pitäisikin läpäistä tällainen puolustus. Tapahtumia kuitenkin edelleen analysoidaan mielenkiinnolla.”

Gabriel vie Merivoimat teknisen kehityksen kärkeen

Suomen hankkima PTO2020 edustaa meritorjuntaohjusten uusinta uutta maailman merillä. Merivoimat on ensimmäisiä – ellei ensimmäinen - tällaisten ns. viidennen sukupolven aseiden käyttäjä. Gabrielista on Suomessa hankittu niin ajoneuvoasenteinen kuin laivaversio.

”Näin saadaan kattava torjunta merialueillemme. Suorituskykylisä minkä uusi ohjus tuo meille niin kantaman kuin muunkin suhteen on huikea”, kontra-amiraali Harju toteaa.

Gabrielia voidaan käyttää myös maalla oleviin kohteisiin, mikä näkyy sen suomalaisessa nimessäkin. Uusi ohjus on asennettu standardisoituun konttirakenteeseen, mikä helpottaa siirrettävyyttä etenkin maa-alueelta käytettäessä.

Hamina-luokassa PTO2020 on asennettu pienin modifikaatioin samaan tilaan, missä aiemmin olivat Saab RBS-15 -ohjukset (MTO85).

Israelilaiseen tapaan Gabrielista ei netistä ole juuri löydettävissä tietoa. Se on pääteltävissä, että ohjus käyttää inertia- ja GPS-navigointia hakeutuen maaliinsa lopulta tutkallaan. Kantamaksi mainitaan noin 200 kilometriä. Ohjus lähtee ilmaan rakettimoottorin kiihdyttämänä ja matkalento tapahtuu suihkuturbiinilla.

Kaksisuuntainen datalinkki ilmeisesti mahdollistaa tilannetiedon päivittämisen myös ohjuksen lennon aikana. Maalin käyttämän elektronisen häirinnän ja muiden vastatoimien (soihdut ja silppu) väistökyky lienee parasta mahdollista tasoa.

”Olen tyytyväinen siihen, että Gabrielista ei löydy kovin paljon julkista tietoa. Se tuo epävarmuutta vastustajalle”, Merivoimien komentaja myhäilee.

Teksti Tero Tuominen

Lue myös: