Ilmatieteen laitoksen johtama maailmanlaajuinen PECASUS-avaruussääkeskus on aloittanut toimintansa Helsingissä 7. marraskuuta 2019. Tiedot avaruussäästä parantavat ilmailun turvallisuutta.

 PECASUS (Pan European Consortium for Aviation Space weather User Services)  -avaruussääkeskuksessa seurataan jatkuvasti auringon ja maan lähiavaruuden tilaa satelliittien ja maasta käsin tehtyjen havaintojen avulla. Kun kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAOn määrittämät kynnysarvot lähiavaruuden häiriöissä ylittyvät, keskuksesta lähetetään avaruussäätiedote lentoliikenteen toimijoille. Tiedote sisältää tiedot avaruusmyrskyn voimakkuudesta ja vaikutusalueesta maapallolla.

"Avaruussäätietojen avulla lennonjohto ja lentoyhtiöt voivat suunnitella lentoreitit ja aikataulut turvallisesti", kertoo PECASUS-konsortion koordinaattori Ari-Matti Harri.

Avaruussääpalveluita tarvitaan, koska lentokoneiden toiminnot ovat yhä riippuvaisempia satelliittipohjaisista navigointi- ja viestintämenetelmistä. Voimakkaat aurinkomyrskyt voivat vaikuttaa lentokoneiden ja lennonjohdon kommunikointi- ja paikannusjärjestelmien toimivuuteen. Maassa voimakkaat aurinkomyrskyt näkyvät revontulina.

Häiriöt voivat vaikeuttaa radioliikenteen sujuvuutta ilma-alusten ja lennonjohdon välillä. Paikannusjärjestelmien ongelmat puolestaan voivat korostua, kun GPS-pohjaisten lähestymismenetelmien suosio on viiime vuosian kasvanut kovaa vauhtia. Tälläisiä lähestymismenetelmiä voidaan luoda hyvinkin kustannustehokkaasti ja ilman maalaitteiden tarvetta. Alemman ratkaisukorkeuden menetelmissä on mukana myös maalaitteita varmistamassa GPS-signaalin tarkkuutta.

Ääritilanteissa myrskyt voivat myös lisätä jonkin verran säteilyn määrää lentokorkeuksilla lähellä napa-alueita. Lentomiehistöiden vuosittain saamia säteilyarvoja seurataan tarkasti ja tarpeen vaatiessa lentoja voidaan joutua jopa vähentämään.

Avaruussäätiedotteiden loppukäyttäjiä ovat ainakin siviililentoliikenne eli matkustaja- ja rahtikoneiden lentäjät ja lennonjohto. Myös eri maiden ilmavoimat ovat varmasti kiinnostuneita palvelusta.

Avaruussääkeskus tukee myös Suomea ja Helsinki-Vantaan lentoasemaa pohjoisen napakalotin kautta kulkevan kansainvälisen lentoliikenteen solmukohtana. Napa-alueita ylittävät lentoreitit tuottavat merkittäviä säästöjä polttoainekustannuksissa, joten niiden käyttö kiinnostaa lentoyhtiöitä.

Tiedot avaruussäästä tuotetaan kymmenen maan yhteistyönä

Ilmatieteen laitoksen johtama avaruussääkeskus tuottaa ilmatilan käyttäjille avaruussäätiedotteita maailmanlaajuisesti.

Avaruussääpalvelun tuotanto on kymmenen eri valtion toimijan yhteinen palvelu, joka muodostaa yhdessä PECASUS-konsortion.

Konsortion päämaja sijaitsee Ilmatieteen laitoksella Helsingissä ja on ainoa eurooppalainen avaruusalalla toimiva maailmanlaajuinen operatiivinen organisaatio.

"Ilmatieteen laitos on tuottanut lentoliikenteelle sääpalvelua päivittäin jo lähes sata vuotta, mikä on edesauttanut myös avaruussääkeskuksen perustamista. Avaruussääpalvelu on vasta toinen ICAOn asettama ilmailualan globaali sääpalvelu", Ari-Matti Harri toteaa.

Ilmatieteen laitos johtaa PECASUS-keskuksen operatiivista ja tieteellistä toimintaa, vastaa avaruussäätiedotteiden laadusta ja tuottaa tiedotteet maailmanlaajuiseen ilmailun tietoverkkoon. Belgian avaruussääkeskus (STCE) koostaa tiedotteiden sisällön muiden konsortion jäsenten tuottamien havaintojen ja mallitulosten perusteella.

Britannian ilmatieteen laitoksella (Met Office) on valmius korvata muita konsortion jäseniä häiriötilanteissa siviili-ilmailun vaatiman korkean luotettavuuden takaamiseksi. Alankomaiden ilmatieteen laitos tarkkailee palvelun luotettavuutta ja kerää palautetta asiakkailta. Muut konsortioon kuuluvat maat ovat Saksa, Puola, Itävalta, Italia, Kypros ja Etelä-Afrikka.

Lue myös: