Finnair vaatii kuluttajia tekemään mahdolliset korvausvaatimukset kohtuullisessa ajassa, joka suomalaisyhtiön näkemyksen mukaan on kaksi kuukautta. Finnairin mukaan kyse on Suomen laissa kuluttajalle asetetusta velvollisuudesta. Kuluttaja-asiamiehen mukaan Finnair ei kuitenkaan ole pystynyt tarkemmin selvittämään sille mihin lakiin yhtiön väite perustuu. Lentomatkustajien vähimmäisoikeudet tietyissä lennon virhetilanteissa on vahvistettu EU-asetuksella. Matkustajalla voi olla oikeus kiinteään euromääräiseen rahalliseen korvaukseen esimerkiksi lennon viivästyksen vuoksi. Asetuksessa ei ole määritelty, missä määräajassa lentomatkustajan tulee esittää korvausta koskeva vaatimus lentoliikenteen harjoittajalle. Tämä määritellään näin ollen kunkin jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä. Suomen lainsäädännössä ei ole säännöksiä määräajasta, jota olisi noudatettava, jotta matkustaja säilyttäisi oikeuden asetuksen mukaiseen korvaukseen. ”Finnairin asiakaspalvelun noudattama vaatimusten hylkäämiskäytäntö on esimerkki siitä, miten kuluttajaa taloudellisesti ja tiedollisesti vahvempi elinkeinonharjoittaja pyrkii yksipuolisesti ja ilman lainmukaista perustetta sanelemaan, millä ehdoin kuluttaja on oikeutettu korvaukseen", sanoi kuluttaja-asiamies Katri Väänänen. Nyt kuluttaja-asiamies vaatii, että markkinaoikeus kieltää Finnair Oyj:tä 300 000 euron sakon uhalla hylkäämästä matkustajien korvausvaatimuksia sen vuoksi, että matkustajat eivät ole esittäneet vaatimuksia kahden kuukauden kuluessa lentopäivästä. Kyseessä on ensimmäinen edustajakanne, jonka kuluttaja-asiamies vie markkinaoikeuteen.
Tavanomaisesta kieltokanteesta poiketen edustajakanteen vireilletulo markkinaoikeudessa keskeyttää menettelyn kohteena olevan saatavan vanhentumisen. Kuluttaja-asiamies on kanteessa määritellyt, mitä kuluttajaryhmää asia koskee. Edustajakanne on EU:n yhteinen työkalu, jolla parannetaan kuluttajien oikeuksia. Sen taustalla on EU:n edustajakannedirektiivi. Edustajakanteen voi kuluttajien puolesta panna vireille ainoastaan niin kutsuttu oikeutettu yksikkö. Oikeutettu yksikkö voi olla kuluttajajärjestö tai laissa säädetty viranomainen. Suomessa tällaisia oikeutettuja yksikköjä ovat mm. kuluttaja-asiamies, Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä Kuluttajaliitto.
|
|||