Maakuntalentoasemille mahdollisesti uusia operaattoreita - Finnair edelleen ensisijainen toive

Sharklet_wing_1Viisi maakuntalentoasemaa on mahdollisesti saamassa Finnairin sijaan toisen lento-operaattorin paikkaamaan keskeytyksissä olevaa kotimaan liikennettä. Ostopalveluratkaisulla maakunnat haluavat varmistaa niiden elinkeinoelämän toiminnan jatkuvuuden.

Maakuntalentoasemien lentoliinneyhteyksiin ottivat kantaa eri maakuntaliitot ja kauppakamarit sekä kaupunkien edustajat 14. syyskuuta julkaisemallaan avoimella kirjeellä. Kyseisen ministereille ja kansanedustajille suunnatun kannanoton allekirjoittivat Keski-Pohjanmaan Liitto (Kokkolan kaupunki), Pohjanmaan Liitto (Pietarsaaren kaupunki), Kainuun Liitto (Kajaanin kaupunki), Keski-Suomen Liitto (Jyväskylän kaupunki) , Lapin Liitto (Kemin kaupunki),  Tornion kaupunki, Pohjois-Karjalan Liitto (Joensuun kaupunki), Keski-Suomen kauppakamari, Lapin kauppakamari ja Pohjanmaan kauppakamari (Oulun kauppakamari). 

Kotimaan lentoliikenne on ollut rajoitettua koronaviruspandemian aikana, kun Finnair on lentänyt ainostaan Lapin lentoasemille, Rovaniemelle, Ouluun, Kuopioon, Vaasaan ja Maarianhaminaan. Moni kaupunki on edelleen vailla lentoliikenneyhteyksiä ja pääosaan muistakin kohteista yhteyksiä on tarjolla rajallisesti.

Maakuntakenttien operaattoriksi toivotaan edelleen Finnairin jatkolentojen sujuvuuden varmistamiseksi. Neuvotteluja Finnairin kanssa on käyty säännöllisesti, mutta ilman lupauksia tai tarkempia tietoja liikenteen jatkumisesta.

Tilanne on toimijoiden mukaan ollut erityisen vaikea vientiteollisuudessa, mutta myös sellaisilla yrityksillä, joiden liiketoiminta vaatii lentomatkustamista Helsinkiin ja takaisin. Nopeiden yhteyksien puute aiheuttaa myös riskejä terveydenhuoltoon, potilasturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen.

Osapuolet kertovatkin neuvotelleensa useiden lentoyhtiöiden kanssa liikenneyhteyksien järjestämiseksi maakuntalentoasemilla. Neuvotteluiden tuloksena on syntynyt malli, joka mahdollistaa operaattoreiden liikennöinnin näille viidelle maakuntakentälle. Käytyjen keskusteluiden perusteella on todettu, että liikenne voidaan käynnistää nopeasti uudelleen edellä mainitun mallin ansiosta.

Alueiden elinkeinoelämän toiminnan jatkuvuus halutaan haastavassa tilanteessa turvata suorien lentojen sijaan vaikka ns. kolmiolentoihin perustuvilla ratkaisuilla. Yritysten tarve lennoille on kiistaton kaikkien maakuntakenttien vaikutusalueilla.

Liikennöinnin nopea käynnistyminen edellyttäisi taloudellisen takauksen antamista. Suunnitellussa mallissa kaikki lipputulot tuloutettaisiin takaisin ostajalle, eli tässä tapauksessa valtiolle. Kyse olisi ylimenokauden ratkaisusta talvikaudelle 2020-21.

Käytyjen keskusteluiden perusteella kuuden kuukauden liikennöinnin enimmäiskustannukset ovat noin 20 miljoonaa euroa. Asiaa tarkasteltaisiin uudestaan sovitun ajan kuluttua tavoitteen kuitenkin ollessa kaupallinen liikenne.

Toimijat muistuttavat myös valtion neljännen lisätalousarvion sisällöstä, jossa todetaan: Koko maan saavutettavuuden ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien varmistamiseksi hallitus huolehtii nykytasoisen lentoasemaverkoston säilymisestä. Hallitus tarkastelee kaikkia käytössään olevia vaihtoehtoja kotimaan lentoyhteyksien turvaamiseksi Joensuuhun, Kajaaniin, Jyväskylään, Kokkola-Pietarsaareen ja Kemiin.

Maakuntien toimijat ovat myös varmistaneen liikenteen turvallisuusvirasto Traficomilta, että lennot maakuntakentiltä on mahdollista käynnistää nopeasti.

Myös liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän arvioimaan Kokkolan, Joensuun, Kajaanin, Jyväskylän ja Kemin lentoliikenneyhteyksiä. Työryhmän toimiaika on 21.8.2020–30.9.2020.

Lue myös: