Suomessa arvioidaan parhaillaan erilaisia vaihtoehtoja uuden matalalentoverkoston perustamiseksi. Kyseessä olisi satelliittipaikannusta hyödyntävä verkosto, jossa lentäminen olisi mahdollista myös huonoissa sääolosuhteissa esimerkiksi valvomattomilla lentopaikoilla. Alailmatilalla on siis dronejen lisäksi kysyntää myös perinteisen ilmailun tarpeisiin.

Matalalentoverkoston avulla ilma-alus voisi huonoissa sääolosuhteissa ja näkyvyydessä laskeutua mittarilentomenetelmien avulla esimerkiksi valvomattoman lentopaikan tai sairaalan yläpuolella tiettyyn korkeuteen pilven alapuolelle. Näkyvyyden salliessa ilma-alus jatkaisi kohteeseensa matalalla suorassa näköyhteydessä.

Ratkaisu parantaisi toimintaedellytyksiä erityisesti tilanteissa, joissa lennon suorittaminen ei ole nykyisin huonojen sääolosuhteiden takia mahdollista. Verkosto nopeuttaisi esimerkiksi pelastuspalvelun ja ensihoidon pääsyä tapahtumapaikalle tai sen läheisyyteen.

Matalalentoverkosto voidaan suunnitella ainoastaan viranomaiskäyttöön tai kaikille avoimeksi sekä niiden yhdestelmäksi. Ratkaistavia kysymyksiä on myös se, että toteutetaanko se kaikille ilma-alustyypeille vai ainoastaan helikoptereille.

Alailmatilaan kohdistuu paljon tarpeita, kun perinteisen ilmailun lisäksi siellä toimii myös miehittämätön ilmailu. Matalalentoreittien minimikorkeudet ja perustettavien U-space-ilmatilojen ylärajat on syytä huomioida puolin ja toisin suunnittelu- ja perustamistyössä päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Liikenteen yhteensovittaminen ja alailmatilan valvonnan kehittäminen ovat ratkaistavia asioita. U-Space on luonnosvaiheessa, ja asetuksesta odotetaan lopullista versiota vuoden 2021 aikana.

Valvomattomassa ilmatilassa sijaiseviin matalalentoverkoston ilmatiloihin voitaisiin kohdistaa vaatimuksia tai palvelua, jotka tukevat niissä turvallista operointia. Näitä ovat mahdollinen transponderivyöhyke (TMZ), radiovyöhyke (RMZ), ilmatilarakenteiden julkaiseminen valtion ilmailukäsikirjassa (AIP) ja lentotiedotuspalvelu.

Suunnittelun lähtökohtana on, että navigointi perustuisi yksinomaan satelliittipohjaisen GNSS-järjestelmän (global navigation satellite system) käyttöön, eikä se edellyttäisi navigointilaitteistoa maassa.

Matalalentoverkosto sisältäisi reittiverkoston ja lähestymismenetelmät. Toteutuessaan matalalentoverkosto voisi edellyttää jopa tiukempia rajoituksia lentoesteiden asettamiselle koko valtakunnan alueella. Lähestymismenetelmät toteutettaisiin GNSS-järjestelmään perustuvien RNP- (Required Navigation Performance) ja helikopteritoiminnan käyttöön suunnitelluilla PinS (Point-in-space) -lähestymismenetelmien käytöllä.

Vastaavia matalalentoverkostoratkaisuja on käytössä mm. Norjassa ja Sveitsissä.

Konseptiin liittyisi myös sääpalvelun tarjoaminen lennon suunnittelua ja toteuttamista varten. Lisäksi tulee myös määritellä käytännöt esimerkiksi käyttäjien kesken yhdenmukaisen QNH-paineasetuksen valinnan varmistamiseksi.

Matalareittiverkoston perustamisen kustannusarvio on noin 2 327 000 euroa. Se sisältäisi reittiverkoston ja 52 lähestymismenetelmää, muttei käyttöönottoon tarvittavien validointilentojen suorittamista.  Ylläpitoon liittyvät kustannukset olisivat noin 160 000 euroa vuodessa.

Matalalentoverkosto pyrkii vastaamaan käyttäjien tarpeeseen

Ilmailun matalalentoverkoston perustamisesta Suomeen järjestettiin LVM:n keskustelutilaisuus joulukuussa 2018. Se pohjautui Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivueen, Maavoimien esikunnan ja FinnHEMS Oy:n toukokuussa 2018 tekemään esitykseen.

Vuonna 2019 määriteltiin Air Navigation Services Finland Oy:n (ANS Finland) johdolla matalalentoverkostoa ja sen hyötyjä ja tarvetta. Tähän määrittelyyn osallistuivat puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Ilmavoimat, Liikenne- ja viestintävirasto, Maavoimat, Rajavartiolaitos, FinnHEMS Oy ja ANS Finland.

Matalalentoverkoston kehittäminen ootettiin vuonna 2020 mukaan myös Suomen ilmailun kansalliseen FPAS-turvallisuussuunnitelmaan (Finnish Plan for Aviation Safety), jota päivitettiin huomioimaan muuttuvaa toimintaympäristöä.

Matalalentoverkostoa koskevan selvityksen valmistelua varten on perustettu ohjausryhmä. Siinä on edustajia liikenne- ja viestintäministeriöstä, sisäministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, puolustusministeriöstä, Ilmavoimista, maavoimista, Puolustusvoimista, Liikenne- ja viestintävirastosta, Rajavartiolaitoksesta, Fintraffic Lennonvarmistus Oy:stä ja FinnHEMS Oy:stä. Selvitystä tekee työryhmä, jota johtaa Fintraffic Lennonvarmistus.

Kesäkuussa 2020 alkaneen hankkeen tavoitteena on määritellä matalalentoverkoston konsepti ja sen käyttäjät. Lisäksi arvioidaan vaikutuksia turvallisuuteen ja vertaillaan rahoitusmalleja. Turvallisuusvaikutusten arviointi toteutetaan konseptin määrittelyvaiheessa kevään 2021 aikana.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja verkostoa käsittelevästä väliraportista 23. huhtikuuta 2021 mennessä.

Lue myös: