Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan 19. huhtikuuta tekemän linjauksen mukaisesti Suomi osallistuu Islannin ilmatilan valvomisen yhteydessä tapahtuvaan harjoitustoimintaan osana Norjan vuonna 2014 hoitamaa valvontavuoroa. Laajan käsittelyn mahdollistamiseksi eduskunnassa asiasta annetaan ulkoministeriön selvitys eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle. Lopullinen päätös tehdään puolustusministerin toimesta eduskunnan kannan mukaisesti. Icelandic Air Policing and Surveillance (ISLAPS) on vuonna 2008 alkanut NATO-operaatio, joka käynnistettiin Islannin pyynnöstä. Nyt valvontavuorossa ovat Kanadan kuuden F/A-18 Hornetin osasto. Islanti on ainoa NATO-maa, jolla ei ole omia ilmavoimia. Suomi osallistuu operaatioon harjoitusmielessä aseistamattomilla Hornet-koneilla. Harjoituksesta kaikki hyöty irti Suomen Ilmavoimat harjoittelee jo nyt säännöllisesti Norjan ja Ruotsin ilmavoimen kanssa Lapissa kaikkien kolmen maan ilmatilassa Cross Border -harjoituksissa. Ilmavoimien komentajan mukaan Islannin ilmavalvonnasta saataisiin pienellä panostuksella iso hyöty. "Mikäli Islantiin mennään, niin yhteistyöstä Ruotsin ja Norjan kanssa otetaan kaikki irti", vakuuttaa Puranen. Kolmiviikkoisen operaation lentotunneista suurin osa pystyttäisiin hyödyntämään koulutukseen. Seitsemästäkymmenestä kuutisenkymmentä tuntia kyettäisiin käyttämään siihen. Tarvittaessa lennettäisiin enemmänkin, jos koulutus niin vaatisi. Mistään PR-toiminnasta ei siis olisi kyse. Islannin ilmavalvontaan osallistuminen on puhuttanut kovasti Suomessa. Ensimmäisen kerran asian toi hallituksen puolelta julkisuuteen Pääministeri Jyrki Katainen pohjoismaisen pääministerikokouksen yhteydessä lokuussa 2012. Helsingin sanomat uutisoi asiasta jo toukokuussa 2012. Islannin yhteispohjoismaista ilmavalvontaa esitettiin jo vuonna 2009, mutta silloin sille ei katsottu olevan edellytyksiä Lue myös:
|
|||