MiG-21 -hävittäjien pääkäyttäjänä Suomessa toimi Karjalan lennoston Hävittäjälentolaivue 31 (HävLLv 31). Ne olivat 1. lentueen käytössä vuosina 1963-1980 ja koelentolaivueessa 1962-1985 sekä Hämeen lennostossa vuosina 1966-1972 ja Tiedustelulentolaivueessa vuosina 1973-1986. Ensimmäiset ylisooniset lennot yli 2 Machin nopeudella MiG-hävittäjällä tehtiin Suomessa Ilmailulumuseoyhdistyksen mukaan 10. toukokuuta 1963. Hävittäjätyypin viimeinen lento tehtiin 17. tammikuuta 1986 MG-33 -koneella. Alkuperäisten 20 MiG-21F-13 -hävittäjän lisäksi Suomen ilmavoimat hankki myöhemmin kaksi lisäkonetta vuosina 1964 ja 1965. Näistä koneista MiG-92 on esillä Suomen Ilmavoimamuseossa Tikkakoskella. Jäljellä ovat myös Rissalassa esillä oleva MG-61 ja Karhulan Ilmailukerhon Lentomuseossa oleva MG-78. Osa käytöstä poistetuista MiG-21F-13 -hävittäjistä muutettiin harhautusvalemaaleiksi, joita on ilmeisesti jäljellä vielä kolme kappaletta. Suomi hankki myöhemmin vuosina 1978-1984 myös 22 kappaletta MiG-21 -hävittäjien viimeisintä kehitysversiota eli MiG-21BIS -hävittäjiä. Se on ollut viimeinen konetyyppi, jolla Suomessa on ylletty yli 2 Machin nopeuteen. MiG-21BIS -hävittäjäkalusto poistettiin Ilmavoimien käytöstä maaliskuussa 1998. Ilmavoimissa nykyisin käytössä olevat McDonnell Douglas F/A-18C/D Hornet -monitoimihävittäjät korvasivat DX-hankkeessa Mikojan-Gurevitš MiG-21 ja Saab Draken -hävittäjät. Suomen ilmavoimien seuraava hävittäjätyyppi Lockheed Martin F-35A Lightning II valittiin HX-hankkeessa joulukuussa 2021.
|
|||
