Yleisesikuntaeversti evp. Martti Lehdon väitöskirja tarkastetaan sotatieteiden tohtorin tutkintoa varten Maanpuolustuskorkeakoulussa Helsingissä lauantaina 18. elokuuta. Sen nimi on "Suomen Ilmavoimien johtamisjärjestelmän evoluutio ilmasotateorian, kansallisten instituutioiden ja johtamisjärjestelmän ulkomaisen kehityksen näkökulmasta".
Tutkimus kuuluu sotatieteiden alaan. Siinä haettiin selvittäviä tekijöitä Ilmavoimien johtamisjärjestelmän evoluutioon. Uusien teknologisten innovaatioiden ilmestyminen taistelukentälle on muuttanut oleellisesti taistelun kuvaa.
Sodankäynnin muuttumisesta huolimatta sodankäynnin tai operaatiotaidon ja taktiikan perusperiaatteissa ei ole tapahtunut perustavanlaatuista muutosta. Sotilas- ja siviili-instituutiot ovat merkittävästi vaikuttaneet Ilmavoimien johtamisjärjestelmän kansalliseen kehitykseen.
Ne ovat antaneet poliittisen ohjauksen, taloudellisten resurssien sekä strategis-operatiivisten käskyjen ja suunnitelmien avulla perusteet, joiden pohjalta johtamisjärjestelmää on kehitetty. Väitöstutkimus osoittaa, että Suomen taloudellisten resurssien rajallisuus on ollut merkittävin institutionaalinen rajoite Ilmavoimien johtamisjärjestelmää kehitettäessä.
Useat poliittiset ohjausasiakirjat ovat korostaneet, ettei Suomella pienenä kansakuntana ole taloudellisia resursseja seurata kansainvälistä sotilasteknologiakehitystä. Lisäksi ulko- ja turvallisuuspoliittinen liikkumavapaus on vaikuttanut kehittämismahdollisuuksiin.
Vaikuttavimpia johtamisjärjestelmän evoluutioon muutoksia aiheuttaneita tapahtumia olivat radikaalit turvallisuuspoliittiset muutokset kuten sota ja voimakkaat kansantalouden muutokset kuten lama. Väitöstutkimus paljasti kuusi merkittävää tapahtumaa, jotka saivat aikaan radikaaleja muutoksia johtamisjärjestelmän evoluutiopolulla:
1. Puolustusvoimien rakentamisen aloittaminen vapaussodan jälkeen 1918
2. Maailmanlaajuinen lama 1929–1933 ja eurooppalainen rauhanaate 1928–1933
3. Talvi- ja jatkosota 1939–1944
4. Uusi alku Pariisin rauhansopimuksen 1947 ja YYA-sopimuksen 1948 varjossa
5. Kylmän sodan päättyminen ja Suomen lama 1990–1993
6. Maailmanlaajuinen lama 2008-
Eversti evp. Martti Lehto palveli ilmavoimissa lähes 30 vuotta toimien muun muassa Pääjohtokeskuksen päällikkönä Satakunnan Lennostossa, Ilmavoimien Viestikoulun johtajana, Viestiosaston päällikkönä Ilmavoimien esikunnassa, apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnan operatiivisella osastolla ja viimeiseksi apulaisesikuntapäällikkönä (huoltopäällikkö) Ilmavoimien esikunnassa.
Nykyisin hän työskentelee tutkijana Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan laitoksella ja päätoimittajana Sotilasaikakauslehdessä.
Vastaväittäjinä tilaisuudessa toimivat professori Kalle Pajunen (Turun yliopisto) ja professori Pasi Kesseli (Maanpuolustuskorkeakoulu). Kustoksena toimii professori Aki-Mauri Huhtinen (Maanpuolustuskorkeakoulu).
