Valtiontalouden tarkastusvirasto julkisti selvityksensä ns Finavian johdannnaisasiassa. Sen mukaan Finavia ja yhtiön hallitus ovat toimineet johdonmukaisesti yhtiön johdannaistappioiden selvittämisessä. Omistajaohjauksesta vastannut liikenne- ja viestintäministeriö on selvityksen mukaan puuttunut yhtiön hallituksen toimintaan epäasianmukaisella tavalla.

Liikenne- ja viestintäministeriön toiminta ei kaikilta osin vastaa valtionyhtiöiden hyvää hallintotapaa. Ministeriö on puuttunut Finavian operatiiviseen toimintaan tilintarkastusyhteisön ja Finavian kanssa solmitun sovintosopimuksen valmistelussa sekä aikaisempaan johtoon kohdistuvan vahingonkorvausvaatimuksista luopumisen osalta.

LVM:n oman tiedotteen mukaan se ei ole puuttunut Finavian operatiivisiin asioihin epäsopivalla tavalla.

"Asiantuntijoilla ja ministeriöllä näyttää olevan erilainen käsitys kuin VTV:llä siitä, mitä valtio-omistajalta yhtiöiden hallinnointiohjeissa edellytetty aktiivisuus voi tarkoittaa. Siksi on syytä arvioida ohjeiden selkeyttämistarvetta. Aktiivisuuden merkitys korostuu, kun yhtiö on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö", sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

"Johdannaisasiaa on käsitelty VTV:n kanssa yhteistyössä myös syksyllä 2015. VTV arvioi vielä silloin, että kanteista tehtävillä päätöksillä on liikkumavaraa. Luotimme tähän asiantuntija-arvioon", sanoo Berner.

VTV:n kertomuksessa pidetään kyseenalaisena, onko omistajaohjaus mahdollistanut parhaan lopputuloksen yhtiön ja tilintarkastusyhteisön riita-asiassa. Kyseenalaistamisen perustetta ei ole selvitetty, vaan on päinvastoin todettu, ettei VTV ota kantaa siihen, olisiko korvausvaatimusten esittäminen ollut perusteltua. Kertomuksessa ei ole lainkaan arvioitu esimerkiksi sitä, että pelkästään oikeudenkäyntikulut useita vuosia kestävässä riidassa nousevat erittäin suuriksi. Myös vastapuolen kulut voisivat tulla yhtiön maksettaviksi sen hävitessä riita-asian.

"Kaiken kaikkiaan on liian varhaista arvioida, mikä on ollut johdannaisasiassa yhtiön ja valtion kannalta tarkoituksenmukaista toimintaa, koska prosessi on vielä kesken. Hiljattain valmistuneet syyttäjän, poliisin ja Finanssivalvonnan ratkaisut antavat yhtiön hallitukselle riittävät tiedot arvioida mahdollisten siviilikanteiden nostamista yhtiön entistä johtoa ja hallitusta vastaan. Aikaa tähän harkintaan on vuoden loppuun asti", toteaa Berner.

Vahingongkorvauskanteet vireille vai ei

VTV kertoo raportissaan, että Finavian hallitus päätti alkuvuonna 2015 nostaa vahingonkorvauskanteen yhtiön aiempaa tilintarkastajaa ja tilintarkastusyhteisöä vastaan. Syksyllä 2015 yhtiön hallitus päätti lisäksi nostaa vahingonkorvauskanteen yhtiön aiempaa hallitusta ja toimitusjohtajaa vastaan. Valtiontalouden tarkastusviraston näkemyksen mukaan Finavian hallitus on tehnyt nämä päätökset asianmukaisesti ja tarkoituksenmukaisen harkinnan perusteella.

Kieltäessään Finavian hallitusta nostamasta kanteita syksyllä 2015 ministeriö aiheutti VTV:n mukaan kysymysten ratkaisemisessa kiiretilanteen, mikä heikensi yhtiön johdon tosiasiallista harkintavaltaa. Ministeriö ei ole myöskään toimittanut yhtiön hallitukselle niitä asiantuntijalausuntoja, joissa ei puollettu riita-asian sopimista.

Liikenne- ja viestintäministeriö puolestaan korostaa, ettei Finavian omistajaohjaus ole puuttunut valtion kokonaan omistaman yhtiön operatiivisiin asioihin epäsopivalla tavalla. Ministeriö ei ole edellyttänyt Finavialta kanteiden nostamista tai nostamatta jättämistä taikka mistään kanteesta luopumista. Omistajalla on ollut perusteltu syy ja oikeus antaa yhtiölle ohjeita asioiden huolellisen käsittelyn varmistamiseksi poikkeuksellisessa asiassa.

Ministeriön mukaan ratkaisut johdannaiskanneasioissa ovat olleet oikeudellisesti monitahoisia ja vaikeita. Sitä osoittavat muun muassa yhtiön hallituksen eri aikoina tekemät osittain ristiriitaiset päätökset ja äänestykset. Myös asiantuntijoiden lausunnot ovat poikenneet toisistaan. VTV ei ole huomioinut muun muassa sen seikan merkitystä, että yhtiön hallitus oli maaliskuussa 2015 yksimielisesti päättänyt olla nostamatta tiettyä kannetta.

VTV:n mukaan valtio-omistajalla on omistajaohjauksen osalta tulkinnanvaraisissa asioissa laaja harkintavalta. Liikenne- ja viestintäministeriön menettelytapa on kuitenkin johtanut yhtiön ja valtio-omistajan vastuusuhteiden hämärtymiseen. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden turvaamiseksi omistaja olisi voinut ratkaista kanneasian yhtiökokouspäätöksellä. Vaihtoehtoisesti yksimieliset osakkeenomistajat olisivat voineet tehdä yhtiötä sitovan päätöksen yhtiökokousta pitämättä, jolloin korvausvaatimuksista luopumisesta olisi tehty osakeyhtiölaissa tarkoitettu päätös. Näin ei kuitenkaan toimittu.

Valtio-omisteisten yksiköiden päätöksenteon itsenäisyyden aste on VTV:n mukaan yksi niistä kriteereistä, joiden perusteella arvioidaan, sisällytetäänkö yhteisöt finanssipolitiikan sääntöjä arvioitaessa osaksi julkista taloutta vai sääntelyn ulkopuolella olevaa yrityssektoria. Tästä syystä päätöksenteon itsenäisyyden todentaminen on tärkeää myös yksittäistapausta laajemman valtiontaloudellisen merkityksen takia.

Valtiontalouden tarkastusvirasto suosittaa valtioneuvostoa ottamaan yleisemminkin huomioon tässä tarkastuksessa tehdyt havainnot ja johtopäätökset. Valtion omistajapolitiikkaa kehitettäessä tulisi ottaa kantaa sallitun ja epäasianmukaisen omistajaohjauksen väliseen rajanvetoon.

Laillisuustarkastuskertomus 13/2016: Vastuukysymykset Finavian johdannaisvastuiden selvittämisessä

Lue myös: