Turussa juhlistetaan syksyllä 2025 yhtä kotimaisen ilmailun merkkipaalua, kun Turun lentoasema täyttää jo 70 vuotta. Ilmailuhistoria Turun seudulla yltää merkittävästi tätä kauemmas, sillä jo lähes 100 vuotta sitten Ruissaloon avattiin lentosatama, josta ilmaliikenne siirtyi maalentoasemalle Artukaisiin 90 vuotta sitten.

Lentoliikenne kehittyi voimakkaasti 1920-luvulla ja Turkuun haluttiin rakennettavan uusi lentokenttä. Maalentoaseman sijaan päädyttiin kuitenkin vesilentosataman perustamiseen Turun Ruissaloonn, jossa terminaalirakennuksena toimi vanha huvilarakennus. 

Ensimmäinen reittilento Turun kaupungin ilmaliikennetoimiston hallinnoimaan lentosatamaan tehtiin 2. toukokuuta 1927. Maalentoasemaa haviteltiin edelleen ja sellaista suunniteltiin lentoaseman yhteyteen.

Maapohja Ruissalossa ei kuitenkaan mahdollistanut maalentoaseman toteuttamista ja lopulliseksi rakennuspaikaksi valikoitui Artukainen, jonne avattiin vuonna 1935 Suomen ensimmäinen sekä maailman pohjoisin toimiva siviililentokenttä. Ruissalon lentosataman toiminta päättyi vuonna 1938. 

Kaupallinen lentoliikenne siirtyi Artukaisista vuonna 1955 Ruskoon avatulle Turun nykyiselle lentoasemalle. Lentotoiminta Artukaisissa jatkui Turun lentokerhon ylläpitoon siirtyneellä lentopaikalla vuoteen 1965 saakka. Nykyisin Artukaisissa sijaitsee lentopaikan alueella mm. Turkuhalli ja Turun Messukeskus.

Säännöllinen lentoliikenne siirtyi Artukaisista Turun uudelle lentoasemalle sunnuntaina 24. huhtikuuta 1955. Uusi lentoasema vastasi ilmailun nopeaan kasvuun erinomaisesti tarjoamalla nykyaikaiset puitteet kasvaville matkustaja- ja rahtimäärille. Lentoasema vihittiin käyttöön juhlallisin menoin 8. syyskuuta 1955 eli 70 vuotta sitten.

Turun lentoasemalla toteutettiin merkittävä kehityshanke 1980-luvulla, jonka seurauksean kiitotietä pidennettiin. Vuonna 1989 kiitotien pituus kasvoi 2000 metristä 2500 metriin. Muutos mahdollisti entistä laajemmin ilma-alusten operoinnin Turkuun sekä mahdollisti Turun laajan käytön varalentopaikkana Helsinki-Vantaalle. 

1990-luvulla lentoasemalle rakennettiin myös rahtiterminaali, josta muodostui tärkeä viennin portti maailmalle. Rahtitoiminnan vilkastuessa entisestään toinen rahtiterminaali valmistui vuonna 2003. Lentoaseman matkustajaterminaaliakin on laajennettu lentoaseman historin aikana kolmeen kertaan. Nykyisin Turun lentoasema on yksi Suomen vilkkaimmista sekä matkustaja- että rahtiliikenteen määrässä mitattuna.

Turulla ja Turun alueella on siis ollut merkittävä rooli Suomen ilmailuhistoriassa jo lähes vuosisadan ajan. Lentokenttäyhtiö Finavia juhlistaakin Turun lentoaseman vuotisjuhlavuotta syksyllä 2025. Finavian mukaan lentoaseman historiassa korostuvat hyvä yhteistyö sidosryhmien kanssa ja ilmailun kehittyminen.

”Vuosiini Turun lentoasemalla on mahtunut paljon upeita hetkiä, ja on suuri ilo juhlistaa juhlavuotta yhdessä matkustajien ja koko lentoaseman henkilöstön kanssa. Turun lentoaseman henkilökunta tekee päivittäin tärkeää työtä lentoliikenteen ja sujuvan matkustamisen eteen. Lentoasemalla on myös hyvä yhteishenki, ja moni finavialainen tekeekin täällä pitkän työuran”, muisteli Turun lentoaseman päällikkö Juha Aaltonen.

”Turun lentoasema tuo maailman lähelle turkulaisia ja koko Varsinais-Suomea. Turusta on hyvät reitit moniin Euroopan kaupunkeihin, ja on tärkeää, että alueen asukkaat ja yritykset käyttävät olemassa olevia lentoyhteyksiä”, jatkoi Aaltonen.

Tällä hetkellä Turun lentoasemalta on tarjolla lentoyhteyksiä Wizz airin siivin Gdańskiin, populAirilla Maarianhaminaan, airBalticilla Riikaan ja TUI:lla Rodokselle sekä SAS:lla Tukholmaan.

Siviililentoliikenteen lisäksi Turun lentoasemalla toimii Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen tukikohta sekä FinnHEMS-lääkärihelikoperin tukikohta.

Turun lentoasemalla on nähtävillä myös Finnairin väreissä esiintyvä Caravelle III -kone. Kyseinen koneyksilö (SE-DAF, Sven Viking) on maalattu Finnairin Sinilinnuksi (OH-LEA) ja se on kesäisin avoinna myös yleisön tutustuttavaksi.