Helsinki-Malmin lentokoneet lentävät 20.9. tutustumaan Helsinki-Vantaan lentoasemalle

Diamond_lennolla_1Parikymmentä pienkonetta Helsinki-Malmin lentoasemalta lentää perjantaina 20. syyskuuta kello 16 jälkeen tutustumaan Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintaan. Lentoretkestä odotetaan pitkäkestoista, sillä Helsinki-Vantaan asematasolle kerrotaan mahtuvan ainoastaan kaksi  näkölentosääntöjen mukaista konetta samanaikaisesti.  Edellisen kerran pienkoneet tekivät vastaavan lentoretken viisi vuotta sitten.

Yleisilmailijoiden tutustumisretken syynä Suomen päälentoasemalle on Helsingin kaupunki, joka uhkaa estää lentotoiminnan Malmilla vuodenvaihteessa. Helsinki-Vantaa on ilmailijoiden mukaan 150 kilometrin säteellä ainoa soveltuva vaihtoehto pääkaupunkiseudun yleisilmailulle.

MLY toteaa tiedotteessaan, että lentosääntöjen ja Suomen AIP-ilmailukäsikirjan mukaan Helsinki-Vantaa on normaalisti käytettävissä oleva lentokenttä. Lentokenttäoperaattorit Finavia ja ANS Finland pyrkivät sen mukaan kuitenkin rajoittamaan pienkoneiden liikennettä tiukasti.

Malmi_traffic_2Lentäjille annetun tiedon mukaan asematasolla voi pysäköidä samanaikaisesti ainoastaan kaksi näkölentosääntöjen mukaan lentävää yleisilmailun ilma-alusta. Tämä tarkoittaa käytännössä, että koneiden on poistuttava ennen kuin uusia voi saapua. 

Ensimmäisten yleisilmailukoneiden arvioidaan laskeutuvan Helsinki-Vantaalle noin kello 16.30 alkaen.

Malmin lentoaseman ystävät ry:n mukaan lennonjohto rajoittaa pienkoneliikennettä niin, että saapuminen ja lähteminen Vantaalta on 15 minuutin välein yleisilmailukoneille. MLY:n saaman tiedon mukaan lentoaseman ilmoittama maksimioperaatiomäärä 15 minuutille on 22 operaatiota ja vapaita laskeutumisaikoja (slot) olisi runsaasti.

Ilmailijat kummastelevat, että rajoituksesta ole julkaistu erillistä ilmailutiedotetta eli NOTAMia. MLY on pyytänyt asiasta lausuntoa myös Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta. 

 Yleisilmailu kattaa käsitteenä kaikki muut ilmailun toiminnot paitsi kaupallisen ilmakuljetuksen ja valtion ilmailun. Suomessa yleisimpiä yleisilmailun toimintoja ovat lentokoulutus, valvonta- ja pelastustoiminta, maa- ja metsätalouskäyttö, lentotaksi, yritysilmailu, harrasteilmailu ja ambulanssilennot.

Pienkoneet_EFHK_1 Edellisen kerran pienkoneet vierailivat Helsinki-Vantaalla elokuussa 2014. Tuolloin suuri määrä VFR-operaatioita aiheutti havaittavan viiveen aikataulunmukaiselle lentoliikenteelle. 

Tämän jälkeen lentoaseman lähialueen ilmatilaluokitus on ilmatilaluokasta C ilmatilaluokkaan D, joka mahdollistaa paremmin mm. helikopteritoiminnan lähialueella.

Muutoksen myötä lennonjohdon ei ole enää tarvinnut porrastaa IFR- ja VFR-liikennettä VMC-olosuhteissa eli käytännössä liikenneilmailua Rajavartiolaitoksen ja FinnHEMSin helikoptereihin näkyvyysolosuhteiden ollessa riittävät. D-ilmatilassa riittää liikenneilmoituksen antaminen ja pyydettäessä annetaan väistöneuvoja. IMC-olosuhteissa liikenne on porrastettava myös D-ilmatilassa.

MLY arvioi, että valtion lentokenttäyhtiö Finavia joutuisi jopa toteuttamaan Helsinki-Vantaalle uudenlaiset menetelmät ja palvelut myös pienkoneille, mikäli valtio sallii Helsinki-Malmin lentotoiminnan lopettamisen ennen kuin eduskunnan lausuma korvaavista ratkaisuista kohtuullisen etäisyyden ja yhteyksien päässä on toteutettu.

Ilmailijoiden mukaa se tarkoittaisi mm. joustavampaa näkölentosääntöjen (VFR) mukaista lentoliikennettä sekä polttoainehuollon ja lentokonesuojien tarjoamista myös pienkoneille.

helsinki_malmi_klauswesaHelsinki-Malmin lentoasema on noin sadan ilma-aluksen kotikenttä ja vuosittainen operaatiomäärä on noin 40 000. Konemäärä on hieman suurempi, kuin Finnairin laivaston koko.

 Kokonaisvastuu ilmailutoiminnasta Suomessa on liikenne- ja viestintäministeriöllä. Liikenneministeri Sanna Marin onkin kutsuttu mukaan Helsinki-Vantaalle tutustumaan ja keskustelemaan erityisesti yleisilmailun tulevaisuuden järjestelyistä pääkaupunkiseudulla.

LVM on myöntänyt lentopaikkatukea yleisilmailukentille ympäri uutta maata. Kuitenkaan Helsinki-Malmin 40 000 vuosioperaation sijoittaminen näille avustetuille kentille ei ole realistista eikä mahdollista. Lentokentät eivät ilmailijoiden mukaan sijaitse hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä, eivätkä ne pysty vastaanottamaan Helsinki-Malmin yli sataa ilma-alusta toimintoineen. Lentopaikka-avustuksia ovat saaneet mm. Hyvinkää, Nummela ja uusi Pyhtään lentopaikka.

Suomen Ilmailuliitto näkee ratkaisuna vain uuden lentopaikan perustamisen pääkaupunkiseudulle hyvien yhteyksien ja hyvien etäisyyksien päähän tai Malmin lentotoiminnan jatkamisen. Malmin lentoasemaa uhkaa Helsingin kaupungin asuntotuotanto ja vuokrasopimus lentokentästä on päättymässä vuoden 2019 lopussa.

Päivitys 16.34: Päivitetty D-ilmatilan porrastusvaatimuksia.

Lue myös: