(päivittynyt) Ilmavoimien yksipaikkaisten F/A-18C Hornet -hävittäjien heittoistuimissa on havaittu vika, jonka vuoksi suurin osa koneista on asetettu väliaikaiseen käyttökieltoon. Tämä vaikuttaa koulutukseen, muttei Ilmavoimien operatiiviseen toimintaan. Syynä lentokieltoon on heittoistuinhypyn käynnistävissä ruutipatruunoissa mahdollisesti piilevä vika. Vialliset patruunat eivät kaikissa olosuhteissa täydellä varmuudella toimi, mikä vaarantaisi ohjaajan turvallisen heittoistuinhypyn. Ongelmasta Ilmavoimille kertoi patruunan valmistaja ja se koskee YLE:n mukaan ainoastaan yksipaikkaisten F/A-18C-koneiden istuimia. Kaksipaikkaisten heittoistuimet ovat toista versiota, sillä ne on suunniteltu kaartamaan hyppytilanteessa eri suuntiin. Yhdysvalloissa valmistettujen D-koneiden istuimien patruunat ovat siten eri valmistuserää kuin Suomessa koottujen C-mallien. Vika vaikuttaa normaaliolojen lentokoulutukseen ja harjoituksiin. Niissä ei lentoturvallisuuden vuoksi voida hyväksyä kasvanutta riskitasoa. Kriisitilanteessa heittoistuimen mahdollinen toimimattomuus ei tietenkään estäisi yksipaikkaisten käyttöä maanpuolustukseen. Tilanteen johdosta 23.-25. huhtikuuta järjestettäväksi suunniteltu Visentti-lentoharjoitus on kuitenkin peruutettu. Siihen oli tarkoitus osallistua yhteensä noin 20 Ilmavoimien Hornet -hävittäjää. Ne olisivat toimineet pääosin Rovaniemen tukikohdasta. Harjoituksessa oli tarkoitus tukeutua myös Rissalan, Kauhavan ja Hallin kentille. Vika ei vaikuta Ilmavoimien operatiiviseen päivystystoimintaan, sillä valmiudesta huolehditaan seitsemällä kaksipaikkaisella F/A-18D-koneella. Yksipaikkaisten heittoistuimet korjataan tarkastamalla ne ja vaihtamalla tarvittaessa vialliset patruunat. Hornetin Martin-Baker Mk.14 -heittoistuimessa on tarkasti ajastettuna parikymmentä erilaista patruunaa, viivepanosta tai rakettimoottoria. Osa BAe Hawk -suihkuharjoituskoneen vastaavan Martin-Baker Mk.10 -istuimen patruunoista näkyy kuvassa oikealla. Heittoistuimen laukaisun yhteydessä käynnistyy monimutkainen ja salamannopea tapahtumaketju, jossa mm. kuomu ja takarungon yläpinnalla oleva lennontaltiointilaite singotaan irti koneesta. Istuimessa on yhteensä yli kolme kiloa ruutia, jonka räjähdettyä tarkassa järjestyksessä lentäjä lopulta päätyy parissa sekunnissa turvallisesti laskuvarjonsa varaan. Ilmavoimat on käynnistänyt uusien patruunoiden hankinnan Yhdysvalloista. Tarkkaa aikataulua ei ole tiedossa, mutta kaikkien koneiden läpikäynti vie vähintäänkin viikkoja. Jos havaittu vika koskee laajalti kansainvälistä Hornet-konelaivastoa, sopivien patruunojen saanti saattaa kestää. Ilmavoimien Boeing (McDonnell Douglas) F/A-18 Hornet C/D -hävittäjissä käytetään englantilaisia Martin-Baker Mk.14 -heittoistuimia. Kyseessä on ns. nolla-nolla -istuin, joka voi pelastaa ohjaajan myös paikallaan maassa olevasta koneesta (nopeus nolla, korkeus nolla). Suurin käyttökorkeus on 15 250 metriä ja suurin turvallinen nopeus 1110 kmh. Ensimmäiset heittoistuimet Suomessa olivat DeHavilland Vampire -koneissa, joista ensimmäiset saapuivat Poriin vuonna 1953. Tositilanteessa istuimen avulla on maassamme hypätty yhteensä 26 kertaa kaikkiaan 21:ssä lento-onnettomuudessa. Yhdessä tapauksessa lentäjä sai surmansa, kun hän käytti istuinta koneen ollessa matalalla ylösalaisin. Maailmanlaajuisesti Martin-Bakerin heittoistuimilla on pelastautunut yli 5800 lentäjää. He pääsevät jäseniksi valmistajan Ejection Tie Clubiin, jonka tunnuksena on vain yhtiön heittoistuinta hätätilanteessa käyttäneelle luovutettava solmio. Sen kuviointina on koneiden kyljessä heittoistuimesta varoittava punainen kolmio. Lue myös:
|
|||