Matkailu- ja ravintoalan edunvalvontajärjestö MaRa toteaa hallituksen vaatimuksen toisesta koronavirustestistä yli 72 tunnin mittaisten matkojen osalta lopettavan kokonaan kysynnän talvikauden charter-matkoista Pohjois-Suomeen. MaRan mukaan vaikutukset ovat jopa 1,5 miljardia euroa. Mara toteaa, että Hallituksen päätös sallia matkustaminen ulkomailta Suomeen useammista maista oli positiivista etenkin työmatkustamisen ja lyhyiden viikonloppumatkojen osalta. Sen sijaan vaatimus karanteenista ja sen jälkeisestä toisesta testistä yli 72 tunnin matkoissa lopettaa MaRan mukaan chartermatkat tulevalta talvikaudelta. "Vaatimus karanteenista ja toisesta testistä lopettavat charter-matkat Pohjois-Suomeen. Ulkomaalaiset asiakkaat eivät suostu olemaan Suomeen tultuaan karanteenissa suljetussa tilassa kolmea vuorokautta ja sen jälkeen vielä odottamaan negatiivista koronatestiä ennen kuin lomamatka alkaa. Koska charter-matkoja operoidaan tyypillisesti kaksi kertaa viikossa kolmen ja neljän yön paketteina samoja lentokoneita hyödyntäen, hallituksen päätös lopettaa myös alle 72 tunnin matkat", toteaa MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi. Kahden erillisen koronavirustestin sijaan MaRan mukaan lähtömaassa tehdyn negatiivisen testin tulisi riittää. Se penääkin hallitukselta nopeaa uutta päätöstä korjaamaan asiaa. "Ilman tällaista päätöstä Pohjois-Suomen matkailuyrityksiä uhkaa konkurssiaalto ja niiden työntekijöitä massatyöttömyys. On erittäin valitettavaa, ettei pitkään ja hyvin valmisteltu malli terveysturvallisesta matkustuskäytävästä toteutunut", jatkaa Lappi. MaRa nostaa esiin Suomen aseman EU:n syrjäisimpänä maana ja kummastelee EU:n tiukimpien matkustusrajoituksien ylläpitämistä. Se peräänkuuluttaa ilmaantuvuusluvun nostamista 50:een EU:n komission suosituksen mukaisesti ja toteaa, että Suomen tulisi ajaa EU:lle yhtenäisiä ja sitovia korona-ajan matkustussääntöjä. Järjestön mukaan julkinen talous menettää vuoden 2020 aikana matkailu- ja ravintola-alalta noin miljardi euroa verotuloja. Lisäksi lomautuksista ja työttömyyden hoidosta aiheutuvat kustannukset nousevat tänä vuonna 0,4–0,5 miljardiin euroon. "Valtiolle tulee selvästi halvemmaksi rahoittaa nykyistä enemmän testaamista, jäljittämistä sekä suojella riskiryhmiin kuuluvia. Yritysten ajautuminen konkurssiin ja massatyöttömyys aiheuttavat julkiselle taloudelle tulevina vuosina kestämättömän paineen. Ilman menestyvää yritystoimintaa valtio ei kykene ylläpitämään hyvinvointivaltion palveluja", päättää Lappi. Lue myös:
|
|||