Lentomarkkinoiden vapauttaminen laski lentojen hintoja merkittävästi ja teki siitä harvojen etuoikeuden sijaan mahdollisuuden kaikille. Se johti lentojen ja määränpäiden lisääntymiseen ja lisäsi rajat ylittävää kauppaa ja matkailua. Ruuhkainen ilmatila aiheuttaa lentoliikenteelle viiveitä ja kasvattaa kustannuksia. Suomi pyrkii vähentämään viiveitä omassa ilmatilalohkossaan uusin yhteistoimintasopimuksin.

EU aloitti Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila (SES) -aloitteen vuonna 2004 tehostaakseen eurooppalaisen ilmatilan käyttöä.Single European Sky -projektin tarkoitus on korvata nykyiset 67 eri lennonjohtoaluetta yhdeksällä toiminnallisella ilmatilalohkolla.

Euroopan ilmatila on erittäin pirstaloitunutta ja lennonjohtoalueiden välillä on liian vähän koordinaatiota. Pirstaloitunut ilmatila lisää kustannuksia, heikentää turvallisuustasoa, rajoittaa kapasiteettia ja lisää sitä kautta lentämisen kustannuksia. Euroopan ilmatilan myöhästymiset ovat päivittäin jopa tuhannen tunnin luokkaa.

Nykyisellään ilmatilan sirpaleisuus maksaa 4 miljardia euroa vuodessa. Tilanne johti 19,4 miljoonan minuutin myöhästymiseen vuonna 2012 ja teki lennoista keskimäärin 49 kilometriä tarvittavaa pidempiä. Suoremmat reitit säästäisivät polttoainetta, leikkaisivat kustannuksia ja vähentäisivät lippujen hintaa.

Komissiolla onkin suuri intressi puuttua kapasiteettipulaan, koska lentojen määrän odotetaan kasvavan 50 prosenttia seuraavien 10–20 vuoden aikana.

Yhtenäisen ilmatilan SES-hanke ei ole kuitenkaan edennyt halutulla tavalla ja myös vuonna 2009 esitelty SES2 -paketti on jäänyt koneiston syövereihin. Euroopan komissio ryhtyi kesäkuussa 2013 toimiin SES2+ -paketilla nopeuttaakseen Euroopan lennonjohtojärjestelmän uudistuksia.

Eurocontrollin tuoreimman ennusteen mukaan IFR-lentojen määrä kasvaisi vuoteen 2020 mennessä 11,2 miljoonaan vuosittaiseen lentoon, joka tarkoittaisi vuoteen 2013 verrattuna 19 prosentin kasvua. Vuodesta 2015 eteenpäin kasvun ennustetaan olevan vuosittain 2,5 prosenttia.

IFR-lentoliikenteen ennustetaan kasvavan vuoden 2014 aikana Euroopassa kaikkialla muualla paitsi Suomessa (-0,4%) ja Saksassa (0,0%). Vuonna 2015 kasvua on halki Euroopan ja Suomen ennusteluku on 1,9 prosenttia. Pidemmän aikavälin tarkastelussa Suomen IFR-lentoliikenteen kasvu on Euroopan hitainta noin 1-2 prosentin luokkaa.

Suomi ja Pohjola mukana toiminnallisessa ilmatilanlohkossa

Yksi yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan keskeisistä elementeistä on toiminnallisten ilmatilan lohkojen perustaminen. Suomi on mukana pohjoiseurooppalaisessa NEFAB- lohkossa yhdessä Viron, Latvian ja Norjan kanssa. NEFAB toiminta käynnistyi joulukuussa 2012.

Pohjois-Euroopan ilmatilalohkon (NEFAB) laskennallisten hyötyjen odotetaan olevan vähintään 340 miljoonaa euroa jaksolla 2012-2025

Pohjois-Euroopan lennonvarmistuspalvelun tarjoajat ottivat käyttöön myös ns. Free Route Airspace. FRA eli vapaan reitityksen ilmatila mahdollistaa lentoyhtiöille lentojen suunnittelun ja toteutuksen lyhintä tai optimoitua lentoreittiä, ja siten säästää polttoainetta sekä lentoaikaa.

Finavian, Avinor, EANS ja LGS allekirjoittivat 1. huhtikuuta 2014 sopimuksen Pohjois-Euroopan vapaanreitityksen ilmatilasta (NEFRA). Sopimus yhdistää FRA-ilmatilan Ruotsin ja Tanskan (DK-SE FAB) sekä NEFAB- ilmatilalohkoissa.

Lentoyhtiöt voivat jatkossa suunnitella lentonsa alueen halki mahdollisimman kustannustehokkaasti ilman ennaltamäärättyjä FAB-ilmatilanlohkojen rajapisteitä.

NEFRA-projektin ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön marraskuussa 2015. Käyttöönotettava ilmatilalohkojen välinen FRA-ilmatila on suunniteltu olevan lentopinnan 285 yläpuolella. Suunnitelmissa on kuitenkin rajan huomattava lasku NEFAB-alueella.

Lue myös: