Pääministeri: Hornetit eivät osallistuisi Islannissa tunnistuslennoille aseistettuina

RDAF_ISLAPS_2_natoSuomessa torstaina vieraillut NATO:n pääsihteeri Anderss Fogh Rasmussen totesi, että Islannin ilmavalvonnaksi -nimetyllä toiminnalla ei ole mitään tekemistä puolustusliiton jäsenyyden kanssa. Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan Ilmavoimien Hornetit eivät todennäköisesti osallistuisi aseistettuina tunnistustehtäviin.

Fogh Rasmussen keskusteli myös puolustusministeri Carl Haglundin kanssa Suomen mahdollisesta osallistumisesta Islannin ilmavalvontaan keväällä 2014 osana pohjoismaista yhteistyötä. Haglund kertoi hallituksen asettuneen asiassa myönteiselle kannalle. Lopullinen päätös tehdään alkuvuodesta 2013 eduskunnassa käydyn keskustelun jälkeen.

Pääsihteeri Fogh Rasmussen kertoi, että hänen arvionsa mukaan Suomi ja Ruotsi eivät tule osallistumaan mahdollisiin tunnistuslentoihin. Haglundin mielestä on hyvä, että Suomi sai tässä kysymyksessä selkeän viestin. Se helpottaa tulevia neuvotteluja ja selkiyttää kansallista päätöksentekoa.

Kyseessä olisi harjoittelu NATO-maa Norjan vuorolla yhdessä Ruotsin ilmavoimien kanssa. Vaikka Suomessa puhutaankin ilmavalvonnasta, NATO:n Icelandic Air Policing and Surveillance -operaatio (ISLAPS) on tarkoitettu turvaamaan Islannin ilmatilaa mahdollisesti lähestyviltä tunnistamattomilta koneilta.

Islannin varsinaisesta ilmavalvonnasta vastaavat nykyisin maan itsensä operoimat neljä tutka-asemaa, jotka pystyvät seuraamaan lentoliikennettä laajalla ilmapuolustusalueella saaren ympärillä.

Tutkat ovat perua ajalta, jolloin Yhdysvaltain ilmavoimat vielä vastasi Islannin ilmapuolustuksesta. Nykyisin ISLAPS-operaatioon osallistuvat Keflavikissa päivystysvalmiudessa olevat hävittäjät pyrkivät tarvittaessa tunnistamaan tutkien havaitsemat kohteet. Hävittäjiä on päivystänyt keskimäärin kolme kertaa vuodessa 2-3 viikkoa kerrallaan.

gripen_hn_puolustusvoimatSuomen Ilmavoimat harjoittelee nykyisin Norjan ja Ruotsin hävittäjien kanssa Lapissa kaikkien kolmen maan ilmatilassa. Cross Border -harjoituksista voidaan sopia hyvin joustavasti. Koneet lentävät kotitukikohdistaan.

Pääministeri Kataisen mukaan Hornetit ja ruotsalaiset Saab JAS 39 Gripenit harjoittelisivat Islannissa todennäköisesti aseistamattomina. Norjalaiset Lockheed Martin F-16 -hävittäjät aseineen hoitaisivat mahdollisesti eteen tulevat tunnistuslennot.

Jos näin on, päätöksenteko eduskunnassa muuttuu merkittävästi helpommaksi. Jos poliittista tahtoa löytyy, ilmeisesti kolme F/A-18 Hornet -hävittäjää lähetetään 2014 kolmeksi viikoksi Keflavikin tukikohtaan vastaavaan kolmen maan yhteisharjoitukseen.