Suomen Ilmailumuseon konferenssi pyrkii kehittämään Suomeen perinneilma-aluskulttuuria

SEI2_ViimaPerinneilma-alustoimintaa Suomessa kehittämään pyrkivä Suomen ilmailumuseon konferenssin ohjelma on julkistettu. Kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntijat avaavat näkemyksiään historiallisista ilma-aluksista. Luvassa on puheenvuoroja 1930-40-luvun hävittäjistä. Perinneilma-alus-konferenssi järjestetään 8.-9. joulukuuta.

 Euroopassa useissa maissa perinneilma-alusten toiminta on monipuolista ja yhteisöllistä tekemistä. Suomessa historiallisten ilma-alusten ympärillä ei ole vielä vireää yhteistoimintaa tai säännöllisiä tapaamisia.

 Konferenssilla Ilmailumuseo haluaa saattaa yhteen eri tahoja, kuten museoita, koneiden omistajia ja rakentajia sekä viranomaisia, ja samalla nostaa keskusteluun perinneilma-alusten merkityksen ja aseman Suomessa.

Suomessa lentävät historialliset koneet ovat lähinnä harraste- ja vapaaehtoisvoimin lentokelpoisina pidettyjä vanhoja koneyksilöitä. Kyseisen joukon moottoroituja ns. museokonetyyppejä ovat mm. Douglas DC-3, Fouga CM170 Magister, Saab 91 Safir, VL Viima II (otsikkokuvassa), Auster MK 5, Piper J-3 Cub ja todellinen warbird, maailman ainoa lentävä Gloster Gauntlet -hävittäjä.

Kotimaisen osastotaitolentoryhmä Arctic Eaglesin kaksitasoiset itserakennetut taitolentokoneet ovat myös vanhan konekannan edustajia. Edellä mainittujen ohella Suomessa lentää myös useita vanhoja purjelentokoneita.

Museo on kutsunut puhujiksi lentävien historiallisten ilma-alusten omistajia ja toimijoita Suomesta ja ulkomailta.

ilmailumuseo_nayttelyPerjantain ohjelmassa kuullaan muun muassa museologian professori Janne Vilkunan avainpuheenvuoro aiheesta ”Miksi museokoneisiin ei saa koskea mutta perinneilma-aluksilla voi lentää?” ja norjalaisen Tor Nørstegårdin vasta viikko sitten entisöinnin jälkeisen ensilennon tehneen Fieseler Fi 156 C-3 Storch -koneen tarina.

Lauantain Key note -puheenvuorossaan tutkija Paolo Miana itävaltalaisesta Craftlab-yhtiöstä puolestaan pohtii ensimmäisen maailmansodan aikaisen hävittäjän uudelleen valmistamiseen liittyviä tutkimuksellisia ja käytännöllisiä haasteita. Päivän aikana kuullaan myös useita puheenvuoroja vanhojen brittiläisten 1930- ja 40-luvun hävittäjien lentämisestä ja operoinnista.

 Varsinaisen konferenssiohjelman lisäksi perjantai-iltana järjestetään illallistilaisuus Suomenlinnassa Suomen ensimmäisellä lentokonetehtaalla, jossa osallistujat ja puhujat voivat jatkaa keskustelua näiden mielenkiintoisten teemojen ympärillä.

Konferenssin kieli on englanti.

Lue myös aikaisempi uutisemme perinneilma-alus-konferenssista: