Ilmavoimien kansainvälinen valmiusyksikkö osallistuu Naton nopean toiminnan joukkojen eli NRF:n (NATO Response Force) valmiusvuoroon 1. tammikuuta - 31. joulukuuta 2018. Henkilöstöä koulutetaan yksikön tehtäviin kuluvan vuoden aikana

Valmiusyksikön vahvuus on neljä McDonnell Douglas F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää. Mukana on maksimissaan 250 henkilöä, jotka koostuvat Ilmavoimien henkilökunnasta ja reserviläisistä. Nopean toiminnan joukot ovat valmiusaikana 60 vuorokauden lähtövalmiudessa.

Mahdollinen joukon käyttö esimerkiksi kriisinhallintaoperaatiossa vaatii erillisen poliittisen päätöksen. Kansainvälisiin operaatioihin osallistuminen on valmiusyksikön tehtäviin koulutetuille vapaaehtoista.

Suomi on osallistunut NRF:n täydentävän toiminnan joukkopooliin vuodesta 2012 alkaen joka vuosi. Vuodeksi 2017 Suomi asetti NRF:n valmiusjoukoiksi merivoimien miinantorjunta-aluksen sekä maavoimien suojelun erikoisosaston. Suomen ilmavoimien yksikkö oli valmiusvuorossa edellisen kerran vuonna 2014. Silloin koulutusvastuu oli Karjalan lennostolla.

Suorituskyky valmiusvuoron aikana

Valmiusvuoron aikana Ilmavoimilla on oltava kyky perustaa ja lisäkouluttaa operaatioon lähetettävä kansainvälinen valmiusyksikkö ja tehdä tarkastus tukikohta- ja toiminta-alueelle. Lisäksi pitää johtaa valmiusyksikön huollon ja logistiikan tuki operaation aikana.

Ilmavoimien yksikkö voi valmiusaikanaan suorittaa erilaisia ilmasta ilmaan -operaatioita. Näitä ovat esimerkiksi lentokieltoalueen valvonta, tärkeän kohteen suojaaminen ilmasta tulevaa uhkaa vastaan sekä ilmaoperaation suojaaminen tai saattaminen.

Yksikön komentajana toimii Lapin lennoston Hävittäjälentolaivue 11:n komentaja everstiluutnantti Sami Puuperä.

"Tehtävän luonteen huomioon ottaen olen hävittäjälentolaivueen komentajana luonnollinen vaihtoehto myös valmiusyksikön komentajaksi. Näen tehtävän tärkeänä, sillä se kasvattaa omaa ammattitaitoani ja olen myös valmis lähtemään kansainväliseen operaatioon, mikäli sellainen tulisi", Puuperä kertoo.

Koulutuksen vastuuvuoro Lapin lennostolla

Henkilöstön kouluttamisesta Ilmavoimien valmiusyksikön tehtäviin vastaa tänä vuonna Lapin lennosto. Lapin lennoston komentaja eversti Mikko Kauppala kertoo, että NRF-koulutuksen toteuttaminen on lennostolle yksi vuoden 2017 merkittävimmistä tehtävistä sen ilmavoimallisen ja puolustusvoimallisen merkityksen takia.

"Koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen on panostettu. Meidän tulee saavuttaa koulutusorganisaatiolla sellainen taso, että läpäisemme kansallisen koulutustarkastuksen. Tähän tarvitaan kaikkien koulutettavien panosta ja henkilökohtaista venymistä koulutusjaksoihin osallistumisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa", eversti Kauppala sanoo.

"Tämä tarkoittaa myös sitä, että joukkoyksiköissä tehtäviä ja resursseja joudutaan priorisoimaan vuoden aikana".

Koulutus antaa taistelijoilla tarvittavat valmiudet

Koulutuksessa keskitytään pääasiassa maassa tapahtuviin toimintoihin kuten johtamiseen, suunnitteluun, materiaalin käyttöön ja huoltoon sekä yksittäisen sotilaan taitoihin. Henkilökunnan lisäksi koulutetaan joukko Ilmavoimien varusmiehiä, joilla on reserviin päästyään mahdollisuus osallistua vapaaehtoisena valmiusyksikön toimintaan.

"Erilliselle lentokoulutukselle ei ole tarvetta, sillä pienillä muutoksilla Hornet-ohjaajien saama koulutus antaa heille valmiudet ilmasta ilmaan -operaatioihin myös kansainvälisessä ympäristössä. Ohjaajat saavat ainoastaan pientä kertausta esimerkiksi erilaisten olosuhteiden vaikutuksista lentotoimintaan", kertoo everstiluutnantti Puuperä.

Joukkoihin osallistuvat harjoittelevat ja kertaavat kevään aikana jokaiselle sotilaalle tärkeitä kansainvälisen tukikohtaympäristön perustaitoja. Näitä taitoja kutsutaan nimellä Individual Common Core Skills eli ICCS.

Kesän aika Lapin lennoston tukikohdan alueelle rakennetaan konttitukikohta, jolla simuloidaan ilmavoimien valmiusyksikön vastuualuetta mahdollisen kansainvälisen operaation tukikohdassa. Tätä harjoitustukikohtaa kutsutaan nimellä TAOR eli Tactical Area of Responsibility (vastaava tukikohta kuvassa yllä).

"Myöhemmin tänä vuonna joukoilla on myös toimialakohtaisia harjoituksia, joissa jokainen joukko kertaa ja harjoittelee sille tärkeitä ominaistaitoja. Koulutuskausi huipentuu yksikkökohtaisiin harjoituksiin. Yhtenä joukkona harjoittelemalla kokonaisuus saadaan nivottua yhteen ja samalla kerrataan vielä tärkeimpiä ICCS-taitoja", jatkaa Puuperä.

Syksyllä joukkojen valmius arvioidaan NATO-standardien mukaan tehtävässä koulutustarkastuksessa. Siitä vastaa Ilmavoimien esikunta.

Osallistumisesta hyötyä Suomen puolustamiseen

Osallistuminen valmiusjoukkoihin kehittää ja ylläpitää Puolustusvoimien ja Ilmavoimien uskottavuutta, valmiutta ja kriisinhallintatehtävien edellyttämää kansainvälistä sotilaallista suorituskykyä sekä yhteensopivuutta. Koulutuksella tuetaan etenkin reserviläisten osaamisen kehittämistä.

Opittuja taitoja hyödynnetään edelleen kansallisen puolustuksen kehittämiseen ja kotimaiseen viranomaisyhteistyöhön. Koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota niihin osa-alueisiin, joissa on aikaisempien koulutusevaluointien mukaan parannettavaa.

"NRF-koulutuksen toteuttamisesta on merkittävää hyötyä myös Lapin lennostolle. Koulutusorganisaatioon nimetyille koulutus antaa henkilökohtaista osaamista ja lisäsuorituskykyä. Kokonaisuudella haemme pääomaa koko Lapin lennoston organisaatiolle ja osaamista jää tänne koulutus- ja valmiuskauden jälkeenkin. Sen vuoksi on tärkeää, että jokainen yksikkö tukee koulutuksen läpivientiä omalla virkatyöllään", summaa eversti Kauppala.

Lue myös: