Suomen ja Ruotsin ilmavoimat suorittavat ylilennon Oulussa 13.3. -Talvisodan päättymisestä 80 vuotta

ylilento_1Suomen ja Ruotsin ilmavoimat kunnioittavat talvisodan päättymisen vuosipäivää 13. maaliskuuta yhteisellä ylilennolla Oulussa. Ylilennossa nähdään F/A-18 Hornet ja Saab JAS 39 Gripen -hävittäjät.

 

Talvisodan päättymisen vuosipäivänä 13. maaliskuuta Oulussa järjestetään seppeleenlaskutilaisuudet sankarihaudoilla Intiössä ja F19-muistomerkillä Oritkarissa.

Suomen ja Ruotsin ilmavoimat kunnioittavat talvisodan sankarivainajien ja sodassa palvelleiden ruotsalaisten vapaaehtoisten muistoa ylilennolla.

Ilmavoimien F/A-18 Hornet ja Ruotsin ilmavoimien JAS 39 Gripen lentävät yhdessä seppeleenlaskupaikkojen ylitse noin kello 12. Lentokorkeus on noin 300 metriä, lennolla on säävaraus.

 

Pitkä yhteinen historia ja laaja nykyinen puolustusyhteistyö

Talvisodan alkaessa Ilmavoimilla oli vain vähäinen määrä ajanmukaista lentokalustoa, sillä ennen sotaa käynnistetyt hankintaohjelmat olivat vielä kesken.

Ilmavoimien suorituskykyisin hävittäjä talvisodan alkaessa oli Fokker D.XXI, joita oli käytössä 36 kappaletta.

Neuvostoliiton jopa 20-kertaisesta määrällisestä ylivoimasta huolimatta Suomen ilmapuolustuksen onnistui talvisodassa kiistää vastustajan ilmaherruus siellä, missä ajanmukaista lento- ja ilmatorjuntakalustoa oli saatavilla. Suomalaiset Fokker D.XXI -hävittäjät saavuttivat sodan aikana pudotussuhteen 16:1.

Niukan resurssitilanteen takia hävittäjiä ei riittänyt talvisodan alussa pohjoiseen Suomeen, kunnes pääosin Ruotsin ilmavoimien henkilöstöstä koostunut vapaaehtoinen lentorykmentti Flygflottilj 19 (F19) otti vastuun Pohjois-Suomen ilmapuolustuksesta tammikuussa 1940.

F19:n päätukikohdaksi tuli Kemin Veitsiluoto, jonka lisäksi noin 270 henkilön lento-osastolla oli tukikohtia Oulussa, Rovaniemellä, Kemijärvellä, Posiolla ja Vaalassa.

Pohjois-Suomea talvisodan loppuun asti puolustaneiden ruotsalaisten kalustona oli 12 Gloster Gladiator -hävittäjää, viisi kevyttä Hawker Hart -pommikonetta sekä kaksi kuljetus- ja yhteyskonetta.

Nykyisin Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhteistyö on tiiviimpää kuin kertaakaan talvisodan päättymisen jälkeen. Maiden ilmavoimat ovat osallistuneet toistensa vuosittaisiin pääsotaharjoituksiin vuodesta 2016 alkaen ja yhteinen Cross Border Training (CBT) -harjoitustoiminta on lähes viikoittaista.