”Kaikki allekirjoittamani sopimukset tukevat pitkällä aikavälillä Suomen turvallisuutta ja Puolustusvoimien kehittämistoimintaa. Tunnistan niissä myös hyödyn kotimaiselle teollisuudelle”, sanoi puolustusministeri Antti Häkkänen . Suomi liittyi 19. marraskuuta 2024 elektronisen sodankäynnin (Electronic Warfare) -yhteistyöaloitteeseen. Neljätoista jäsenmaata on ilmoittanut halunsa kehittää suorituskykyä yhteisten hankintojen, käyttöönottojen ja tietojen jakamisen kanssa. Tavoitteena on edistää yhteistä elektronisen sodankäynnin koulutusta, yhteishankintoja ja yhteistä suorituskyvyn kehittämistä. Ilma- ja ohjuspuolustuksen (Integrated Air and Missile Defence, IAMD) -yhteistyöaloitteen tavoitteena lyhyellä aikavälillä on koota yhteen tarpeita kiireellisimpien suorituskykyvajeiden täyttämiseksi. Aloitteessa on mukana 18 jäsenmaata, jotka pyrkivät nopealla aikataululla vastaamaan C-UAS -toimintoihin (counter-unmanned aerial systems) eli torjumaan dronehyökkäyksiä sekä lisäämään maasta tapahtuvaa ilmatorjuntaa ja ammushankintaa.
Vaanivien asejärjestelmien (Loitering Munitions) -aloitteella pyritään edistämään ymmärrystä vaanivista asejärjestelmistä Euroopan unionin tasolla. Aloitteessa on mukana 17 jäsenmaata, jotka aikovat kiihdyttää hankintoja ja järjestelmien kehitystä pitkällä aikavälillä. Aloitteella pyritään kokoamaan yhteen kysyntää hankintoja varten sekä kehittämään yhteistä koulutusta, harjoittelua ja testausta. Vuonna 2004 perustettu Euroopan puolustusvirasto EDA auttaa 27 jäsenmaataan kehittämään sotilaallisia voimavarojaan. EDA edistää yhteistyötä, käynnistää uusia hankkeita ja tuottaa puolustusvalmiuksia kehittäviä ratkaisuja. Lue myös:
|
|||