Kanadan hallitus vahvisti 1. joulukuuta Boeingin F/A-18 Super Hornetin olevan ulkona maan FFCP-hävittäjähankkeesta (Future Fighter Capability Project), jossa korvataan Kanadan ilmavoimien 88 nykyisten CF-188 Hornet -hävittäjien suorituskyky. Lentoposti.fi uutisoi kanadalaismedian julkistamat tiedot kyseisestä käänteestä ensimmäisenä Suomessa jo 26. marraskuuta.

Ilmavoimat lentää Cross Border Training (CBT) -yhteistoimintakierroksia Ruotsin ilmavoimien kanssa Pirkkalan tukikohdasta 1.‒2.12.2021. Kierrokset ovat osa Suomen ja Ruotsin ilmavoimien FISE-yhteistyötä.

Sveitsi on hyväksynyt sopimusehdot Yhdysvaltain hallituksen kanssa F-35A -hävittäjien ja Patriot -ilmatorjuntajärjestelmien hankinnasta. Sveitsin liittoneuvosto päätti kesäkuussa 2021 edetä Air2030-hankkeessa ja ostaa Yhdysvalloista 36 Lockheed Martin F-35 -hävittäjää ja viisi Raytheon Patriot-järjestelmää. Nyt Sveitsi arvioi kustannusten jäävän myös odotettua pienemmiksi vaikka hinta oli suurempi kuin alkuvuoden tarjouksessa.

Kanadan tietotoimisto The Canadian Press raportoi Boeingin pudonneen pois Kanadan ilmavoimien FFCP-hävittäjähankkeesta (Future Fighter Capability Project), sillä se ei täyttänyt annettuja vaatimuksia. Kanadassa korvataan ilmavoimien 88 nykyistä Boeing C/F-188 Hornet -hävittäjää ja nyt loppusuoralla ovat mukana enää Lockheed Martinin ja Saabin tarjoukset.

Saabin Gripen E -hävittäjäohjelma on edennyt merkittävästi ja siirtynyt sarjatoimitusvaiheeseen. Kaikkiaan Linköpingin tuotantolinjalla on jo 30 uutta Gripeniä ja vuoden 2022 aikana Gripen E:n odotetaan saavan sotilasilmailun tyyppihyväksyntä. Saabin mukaan hävittäjäohjelma on myös aikataulussa mahdolliseen HX-hankkeen toimitusaikatauluun nähden.

Yhdysvaltain puolustusministeriön alainen ohjuspuolustusvirasto MDA (Missile Defense Agency) on solminut Lockheed Martinin, Northrop Grummanin ja Raytheonin kanssa sopimukset uudenlaisesta ilmatorjuntaohjuksesta, joka kykenisi tuhoamaan liito- eli loppuhakeutumisvaiheessa olevat hypersooniset ohjukset.

Sveitsi tapasi Suomen ja Norjan puolustusasioista vastaavat delegaatiot 16.-18. marraskuuta kahdenvälisissä tapaamisissa Oslossa ja Helsingissä. Delegaatiot keskustelivat käynnissä olevista puolustushankintaohjelmista ja viimeaikaisista haasteista tutkimuksen sekä kehityksen alueilla.

Puolustusvoimat juhlistaa vuoden 2021 itsenäisyyspäivää arvokkaisiin perinteisiin kuuluvalla valtakunnallisella paraatilla Lahdessa. Tapahtuman järjestelyissä huomioidaan yleisötilaisuuksia koskevat alueelliset rajoitukset terveysturvallisuuden varmistamiseksi. Itsenäisyyspäivän paraatissa nähdään säävarauksella kaikkiaan myös 14 ilma- ja maavoimien ilma-aluksen suorittama ylilento.

Englannin kuninkaalliset ilmavoimat ja Zero Petroleum ovat toteuttaneet maailman ensimmäinen lennon, jolla käytettiin ainoastaan synteettisesti valmistettua polttoainetta. Ikarus C42 -ultrakevyellä suoritettu lento pääsi myös Guinnessin ennätystenkirjaan.

Boeing Australia on edennyt Boeing Airpower Teaming Systemsin kahden miehittämättömän ns. Loyal Wingmanin koelennoilla. Molemmat ovat suorittaneet erikseen onnistuneita koelentoja Australiassa Woomeran koelentoalueella. Hanke etenee vahvasti kohti modulaarisen hyötykuormanratkaisun tarjoamien suorituskykyjen koelentoja.

Espanja korvaa jopa 70 ikääntyvää F/A-18 Hornet -hävittäjää ja nyt seuraajaehdokkaaksi on noussut myös Lockheed Martin F-35 Lightning II -häivehävittäjä. Loppuvuodesta 2020 Espanja kertoi neuvottelevansa Halcón-hankkeessa Airbusin kanssa Eurofightereista, jotka korvaisivat osan maan ilmavoimien nykyisistä Hornet-hävittäjistä. Nyt Halcónin rinnalle nousee mahdollisesti toinenkin hävittäjähanke.

Ilmavoimien lentoreserviupseerikurssin suosio on säilynyt entisellään, kun hakijamäärä oli edelleen yli 700. Koulutuspaikkoja on tarjolla nelisenkymmentä.  Lentoreserviupseerikurssin läpäisevät voivat hakeutua sotilasuralla eteenpäin Ilmavoimien, Maavoimien ja Rajavartiolaitoksen ilma-alusten ohjaajiksi.

(Päivittynyt klo. 22.46) Virolaisen Aero L-39 Albatros -suihkuharjoituskoneen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa Suomenlahdella Utön eteläpuolella 1. marraskuuta 2021. Epäilty alueloukkaus tapahtui iltapäivällä ja kesti noin kaksi minuuttia.

Patria on mukana Suomen ja Saksan puolustushallintojen johtamassa tutkimusprojektissa, jossa selvitetään miehitettyjen ja miehittämättömien järjestelmien yhteistoimintaa erilaisissa tilanteissa. Koelentoja on lennetty Suomessa syksyn aikana. Miehitettyjen ja miehittämättömien ilma-alusten yhteistyötä kehitetään erilaisissa tulevaisuuden ilmapuolustushankkeissa mm. Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

 Karjalan ja Lapin lennostot sekä Ilmasotakoulu lentävät yölentokoulutusta arki-iltaisin marras-joulukuussa 2021. Ilmavoimat valvoo ja turvaa Suomen ilmatilaa 24/7 -periaattella ympäri vuoden. Nyt eri koulutusvaiheissa olevat lentäjät harjoittelevat lentotoimintaa ja ilmataistelua heikon valaistuksen olosuhteissa.

Suomen Ilmavoimat osallistuu F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjillä ja Hawk-suihkuharjoituskoneilla Ruotsin ilmavoimien Luftförsvarsövning 21 (LFÖ 21) -harjoitukseen. Kyseessä on Ruotsin ilmavoimien vuoden 2021 pääsotaharjoitus 21.–27.10.2021. Myös Suomen merivoimat on mukana samanaikaisesti järjestettävässä Ruotsin Swenex-21 -harjoituksessa yhdessä Ruotsin merivoimien kanssa.

Tuotekehitykseen ja laajoihin järjestelmäintegraatioihin panostava Saab kasvattaa läsnäoloaan Suomessa. Kasvua haetaan riippumatta käynnissä olevan hävittäjähankkeen lopputuloksesta. Lähivuosina Saab palkkaa Suomeen 30-50 uutta työntekijää erityisesti datalinkkejä, virtuaalitodellisuutta ja lisättyä todellisuutta kehittävien hankkeiden pariin. Ilmavoimien HX-hankkeen päättyessä Saabin tarjoukseen maalailee ruotsalaisvalmistaja myös merkittäviä lisäinvestointeja Suomeen jo suunnitellun teollisen yhteistyön lisäksi.

Puolustusvoimat osallistuu jälleen vuonna 2022 laajasti kansainväliseen harjoitusyhteistoimintaan kaikkien puolustushaarojen osalta. Kaksi edellistä vuotta on kulunut koronapandemian vaikutusten keskellä ja sen arvioidaan vaikuttavan edelleen myös vuoden 2022 harjoitustoimintaan. Ilmavoimat panostaa harjoitustoiminnassa erityisesti Ruotsin kanssa saavutetun yhteistoimintakyvyn ylläpitoon.

Lockheed Martin on toimittanut Yhdysvaltain ilmavoimille tehokkaan lentokoneeseen asennettavan AHEL-laseraseen (Airborne High Energy Laser). Ensivaiheessa laseraseella suoritetaan maakokeita, jonka jälkeen järjestelmä integroidaan Hercules AC-130J -tulitukikoneeseen.

Ilmavoimien vuoden 2021 pääsotaharjoitus Ruska 21 siirtyi keskiviikkona 6. lokakuuta aktiivivaiheeseen, jossa lentotoimintaa on vuorokauden ympäri. Käytössä on hajautettu taistelutapa, jolla turvataan hävittäjiä silloin, kun ne ovat maassa. Kaikkiaan harjoitukseeen osallistuu 3300 henkilöä, joista 1500 on reserviläisiä. Heistä merkittävä osa suojelee tukikohtia erikoisjoukkojen toiminnalta.