Euroopan avaruustoiminnasta vastaavat ministerit kokoontuivat tiistaina 2. joulukuuta Euroopan avaruusjärjestön ESA:n kokoukseen Luxemburgiin. Kokouksen päätöksellä käynnistetään uuden Ariane 6 -kantoraketin ja Vega C -laukaisujärjestelmän kehittäminen. Uusi raketti turvaa Euroopan pääsyn avaruuteen. Suomi ei sitoudu rahoittamaan Ariane 6 -ohjelmaa.

Uuden kantoraketin kehittämisellä pyritään lisäämään eurooppalaisten laukaisupalveluiden kilpailukykyä ja käyttöä. Markkinaennusteiden mukaan maailmanlaajuinen kilpailu laukausupalvelun tarjoajista on kiihtymässä.

Ariane 6:n on määrä laskea kustannuksia entisestään. Yleisenä tavoitteena on taata Euroopalle pääsy avaruuteen kilpailukykyisellä hinnalla. Vuoteen 2021 ulottuvat kustannukset ovat noin 3,8 miljardia euroa.

Kantoraketit laukaistaan Euroopan avaruuskeskuksesta Ranskan Guyanasta, Etelä-Amerikasta. Ensimmäisen laukaisun on määrä tapahtua vuonna 2020. Raketteja suunnitellaan laukaistavaksi vuosittain kahdeksan kertaa ja tavoitteena on 12 vuosittaista laukaisua.

Ministerikokouksessa käsiteltiin myös ESA:n ja EU:n välisen yhteistyön tiivistämistä. Lisäksi ministerit sitoutuvat kansainvälisen avaruusaseman (ISS) tieteelliseen hyödyntämiseen vuoteen 2020 saakka. Suomea kokouksessa edustaa avaruusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, ylijohtaja Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Avaruusalalla kasvu keskittyy pääasiassa satelliittien keräämän ja välittämän tiedon sovelluksiin muun muassa ympäristön tilan havainnointiin ja paikannussovelluksiin.

Keskustelu ESA:n ja EU:n välisestä kumppanuudesta jatkuu perjantaina 5. joulukuuta 2014 pidettävässä EU:n kilpailukykyneuvostossa.

Suomi mukana avaruudessa

Suomen avaruustoiminnan rungon muodostavat ESA:n ohjelmat, joissa on mukana noin 30 suomalaista yritystä sekä parikymmentä yliopistoa ja tutkimuslaitosta. Viimesimpänä esimerkkinä Suomen avaruusosaamisesta on emoalus Rosettan ja  komeetalle 67P laskeutuneen Philae-aluksen mukana matkannut Patrian ja Ilmatieteenlaitoksen kehittämä teknologia.

Suomen kannalta keskeisiä ohjelmia eli avaruuden ja maapallon tieteellistä tutkimusta, satelliittikaukokartoitusta, satelliittipaikannusta ja avaruusteollisuutta koskevat päätökset tehdään vuonna 2016 järjestettävässä ESA:n ministerikokouksessa, kertoo Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotteessaan.

"Suomalaista avaruustoimintaa hyödynnetään tulevina vuosina ennen kaikkea arktisen alueen ratkaisuissa sekä avoimien ympäristö- ja paikkatietoaineistojen käytössä", toteaa ylijohtaja Petri Peltonen.