EU-tuomioistuin linjasi: Lentoyhtiön sisäinen lakko ei vapauta lentoyhtiöitä korvausvastuusta

PaxRights_mobile_1EU-tuomioistuin linjasi 17. huhtikuuta 2018 antamassaan päätöksessä, että yllättävää rakenneuudistusilmoitusta seurannut lentomiehistön villi lakko ei ole poikkeuksellinen olosuhde. Se ei siis vapauta lentoyhtiötä korvausvelvollisuudestaan lennon peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen tapauksessa.

EU-tuomioistuimne mukaan riskit, jotka aiheutuvat tällaisiin toimenpiteisiin liittyvistä sosiaalisista seurauksista, liittyvät asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan tavanomaiseen toimintaan.

Taustalla on tapaus, jossa saksalaisen TUIflyn johto ilmoitti yllättäen 30.9.2016 henkilöstölleen yrityksen rakenneuudistussuunnitelmasta. Kyseinenilmoitus johti siihen, että noin viikon ajan lentohenkilöstö jäi sairauslomalle  työntekijöiden  itsensä  antaman  kehotuksen  johdosta.

Poissaolo-osuus  sairauden vuoksi, joka tavallisesti on 10  prosenttia, oli 1.–10.10.2016 ohjaamohenkilöstön  osalta jopa 89 prosenttia ja  matkustamohenkilöstön osalta jopa 62  prosenttia.

Lakkoilun seurauksena  useita  TUIflyn  lentoja  peruutettiin  tai  niiden  saapuminen  viivästyi vähintään kolme tuntia. Koska TUIfly katsoi, että kyse oli lentomatkustajien oikeuksia koskevassa unionin  asetuksessa tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista, se kieltäytyi maksamasta asianomaisille matkustajille siinä säädettyjä korvauksia, jotka ovat lennon pituuden mukaan 250, 400 tai 600 euroa.

Unionin  tuomioistuimen antamassa tuomiossa todetaan, että jos lentEU_pax_rights_logoomiehistöstä merkittävä osa on spontaanisti poissa  työstä (pääasioissa  kyseessä  olevan kaltaisessa villissä lakossa) ja tämä johtuu lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan yllättäen antamasta  yrityksen  rakenneuudistusta  koskevasta  ilmoituksesta,  sellaisen  kehotuksen  jälkeen,
jota eivät antaneet yrityksen työntekijöiden edustajat vaan spontaanisti itse työntekijät, jotka jäivät sairauslomalle, ei kuulu käsitteen ”poikkeukselliset olosuhteet” -alaan.

Tuomioistuin muistuttaa, että EC 261 -asetuksessa säädetään kahdesta kumulatiivisesta edellytyksestä sille,  että tapahtumaa voidaan  pitää  poikkeuksellisena  olosuhteena. Niistä ensimmäinen on se, että syy ei luonteensa tai alkuperänsä vuoksi liitylentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen ja toisena kohtana, että se ei  ole  tämän  tosiasiallisesti  hallittavissa.

Pelkästään se,että asetuksen perustelukappaleessa mainitaan, että tällaisia olosuhteita voi esiintyä erityisesti työtaistelutilanteessa,  ei merkitse,  että lakko välttämättä  ja automaattisesti  ol isikorvausvastuusta vapauttamisen  peruste.  Päinvastoin on  arvioitava  tapauskohtaisesti,  täyttävätkö  edellä mainitut kaksi edellytystä. Unionin tuomioistuin toteaa, että käsiteltävässä asiassa nämä kaksi edellytystä eivät täyty

Kaupallisten lentokorvausyristysten näkemyksen mukaan päätös johta korvaushakemusten aaltoon lentoyhtiöiltä. Tuomioistuimen päätös koskee sekä uusia että vanhoja tapauksia.

Lentokorvausyhtiö Airhelp kertoo avaavansa uudelleen tuhansia jo kertaalleen suljettuja hakemuksia ja vie ne uudestaan käsiteltäviksi. Yhtiö on lähipäivien aikana yhteydessä matkustajiin, joita asia koskettaa.

"Tähän asti kaikenlaiset lakot on luettu poikkeusolosuhteiksi, eivätkä niistä johtuvat myöhästymiset tai peruutukset ole olleet korvausvelvoitteen alaisia. Tuomioistuimen päätöksen nojalla pelisäännöt tarkentuvat; edes odottamattomia lakkoja ei enää lueta poikkeusolosuhteiksi", kommentoi AirHelpin lakiasioista vastaava Christian Nielsen päätöstä.

"Vastedes lentoyhtiöt ovat velvoitettuja tapauksesta riippuen jopa 600 euron matkustajakohtaisiin korvauksiin, jos lennot myöhästyvät tai peruuntuvat lentoyhtiön henkilökunnan lakkoilun takia. Päätös vahvistaa Euroopassa matkustavien henkilöiden kuluttajansuojaa merkittävästi", päättää Nielsen.

TUI_tailTuomioistuimen mukaan rakenneuudistukset ja uudelleenjärjestelyt kuuluvat yritysten tavanomaisiin liikkeenjohdollisiin toimenpiteisiin. Lentoliikenteen harjoittajat voivat siis tavanomaista toimintaansa  harjoittaessaan joutua erimielisyyksiin ja jopa kiistoihin henkilöstönsä jäsenten tai tämän henkilöstön osan kanssa.

Niinpä sen kaltaisessa tilanteessa, joka ilmeni TUIflyssa syyskuun lopussa ja lokakuun alussa 2016, riskien,  jotka  aiheutuvat  tällaisiin  toimenpiteisiin  liittyvistä  sosiaalisista seurauksista, on katsottava liittyvän asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan tavanomaiseen toimintaan.

 

Toiseksi tuomioistuimen mukaan ei voida katsoa, että tässä asiassa kyseessä oleva villi lakko ei olisi TUIflyn tosiasiallisesti hallittavissa. Paitsi että tämä villi lakko sai alkunsa TUIflyn päätöksestä, se päättyi huomattavasta poissaolo-osuudesta  huolimatta  TUIflyn  työntekijöiden  edustajien  kanssa  7.10.2016  tekemän sopimuksen johdosta.

Unionin tuomioistuin huomauttaa vielä, että sillä, että kyseessä olevaa työtaistelutoimenpidettä on sovellettavan  saksalaisen  työ-ja  sosiaalilainsäädännön  mukaan  pidettävä  villinä  lakkona,  koska sitä  ei  virallisesti  pannut  alulle  ammattijärjestö, ei  ole  merkitystä  käsitteen  ”poikkeukselliset olosuhteet” arvioinnissa.

Siitä, että tehtäisiin ero sovellettavan  kansallisen  lainsäädännön  mukaan  laillisten  ja toisaalta laittomien  lakkojen  välillä  sen  ratkaisemiseksi,  onko  niitä  pidettävä lentomatkustajien  oikeuksia koskevassa asetuksessa tarkoitettuina  poikkeuksellisina  olosuhteina,  seuraisi,  että  matkustajien oikeus korvaukseen tehtäisiin riippuvaiseksi kunkin jäsenvaltion omasta työ- ja sosiaalilainsäädännöstä,   mikä   horjuttaisi   tämän asetuksen tavoitteita   matkustajien   suojelun korkean  tason  ja  sen  varmistamiseksi,  että  lentoliikenteen  harjoittajat  toimivat  unionin  alueella yhdenmukaistetuin ehdo
in.


”Lakko on demokraattisissa valtioissa vakiintunut työtaistelutoimenpide, jonka nimenomainen tarkoitus on työnantajaan vaikuttaminen. Vastuullisen lentoyhtiön kuitenkin täytyy tehdä tarvittavat toimenpitet, jotteivat lakon vaikutukset kaadu matkustajan niskaan. Tämä on valtavan iso askel oikeudenmukaisempaan suuntaan", kommentoi AirHelpin Suomen-maajohtaja Aleksi Seppo.

"Vuosien ajan lentoyhtiöt ovat yrittäneet vähätellä korvausvelvoitettaan vetoamalla siihen, että niiden omasta toiminnastaan johtuvia häiriöitä tulisi käsitellä poikkeusolosuhteiden vallitessa tapahtuneiksi. Päätös puhaltaa uusia tuulia koko alalle”, päättää Seppo.