Finnair teki vuoden kolmannella neljänneksellä yhtiön historian parhaan tuloksen. Yhtiön heinä-syyskuun liikevaihto kasvoi 7,1 prosenttia vertailukaudesta 650,3 miljoonaan euroon ja toiminnallinen liiketulos nousi 48,9 miljoonaan euroon. Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen kiittää suorituksesta koko Finnair-tiimiä.

Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen iloitsee yhtiön kausiluonteisesti vahvimmalla kolmannella neljänneksellä tehdystä 48,9 miljoonan euron tuloksesta, joka on samalla Finnairin kaikkien aikojen paras vuosineljännestulos.  Kiitos tästä kuuluu koko Finnair-tiimille, joka on tehnyt päättäväisesti töitä Finnairin tuloskunnon parantamiseksi ja tulevaisuutemme rakentamiseksi jatkaa Vehviläinen.

Finnair  onnistui kasvattamaan myös liikevaihto ja käyttöaste oli hyvä. yksikkötuotot paranivat ja kustannussäästöohjelma eteni suunnitellusti.  Tulosparannus oli hyvä suoritus, kun ottaa huomioon, että merkittävin kuluerä eli polttoainekustannukset nousivat noin 25 prosentilla viime vuoden vastaavasta ajasta. Aiempaa aggressiivisempi hinnoittelu ja reittiverkoston edelleen jatkuneen optimoinnin ansiosta koneet olivat täydempiä kuin viime vuonna. Hyötyä on saatu myössiitä, että vaikea markkinatilanne on karsinut kilpailua joillakin reiteillä.

Finnairin polttoainekustannusten arvioidaan yhä olevan vuonna 2012 edellisvuotta selvästi korkeammat kapasiteetin lisäyksen ja polttoaineen korkean hinnan vuoksi.

Finnair uskoo epävarmoista näkymistä huolimatta yltävän positiiviseen tulokseen vuodelta 2012. Edellisen kerran Finnair teki positiivisen vuosituloksen vuonna 2008.

Taloudellinen kehitys heinä–syyskuussa 2012

 Finnairin liikevaihto kasvoi matkustajaliikenteen kysynnän kasvun ja kapasiteetin lisäyksen ansiosta heinä–syyskuussa 7,1 prosenttia vuoden 2011 vertailujaksosta ja oli 650,3 miljoonaa euroa (607,2).

 Rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman eteneminen näkyi katsauskauden toiminnallisissa kuluissa. Toiminnalliset kulut ilman polttoainekuluja laskivat 3,6 prosenttia vertailukaudesta, kun kapasiteetti kasvoi samanaikaisesti 3,4 prosenttia. Polttoainekulut suojaukset ja päästökaupasta aiheutuvat kulut mukaan lukien nousivat 24,5 prosenttia 179,6 miljoonaan euroon (144,3), kun taas henkilöstökulut laskivat rakennemuutoksen yhteydessä toteutettujen henkilöstövähennysten vuoksi 11,5 prosenttia 97,7 miljoonaan euroon (110,4). Polttoainekulujen nousun vuoksi euromääräiset toiminnalliset kulut nousivat vertailukaudesta 3,3 prosenttia 603,5 miljoonaan euroon (584,2).

Yhtiön toiminnallinen liiketulos eli liiketulos ilman kertaluonteisia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta parani selvästi 48,9 miljoonaan euroon (27,6).

 Finnairin tuloslaskelmaan sisältyy katsauskauden aikana tapahtunut mutta myöhemmin erääntyvien johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutos. Kyseessä on IFRS:n mukainen realisoimaton arvostustulos, jolla ei ole rahavirtavaikutusta ja jota ei lasketa mukaan toiminnalliseen liiketulokseen. Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos paransi liiketulosta 7,7 miljoonaa euroa (-15,3).

Liiketulokseen vaikutti positiivisesti käyttöomaisuuden myyntivoitot 21,3 miljoonaa euroa (-1,7). Tästä 15,7 miljoonaa euroa liittyi Finnairin catering-järjestelyyn, kun Finnair IFRS:n mukaisesti tuloutti korvaukset, joita LSG Sky Chefs maksaa sille viisivuotisen sopimuskauden aikana vuosina 2012–2017 korvauksena Finnair Catering Oy:n määräysvallan siirtymisestä.

Liiketulosta heikensivät pääasiassa tekniikan rakennemuutokseen liittyvät kertaluonteiset 6,8 miljoonan euron kulut (0,0). Liiketulos nousi ennätystasolle ja oli 71,1 miljoonaa euroa (10,6). Heinä–syyskuun tulos ennen veroja oli 67,3 miljoonaa euroa (3,1) ja tulos verojen jälkeen 50,8 miljoonaa euroa (1,9).

 Lentoliikenteen yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) nousi 7,8 prosenttia vertailukaudesta 6,93 eurosenttiin (6,43). Yksikkökustannukset tarjotulta henkilökilometriltä (CASK) nousivat lähinnä polttoaineen hinnan nousun vuoksi 6,1 prosenttia 6,60 eurosenttiin (6,22). Yksikkökustannukset ilman polttoainetta (CASK excl. fuel) laskivat 1,1 prosenttia 4,43 eurosenttiin (4,48).

Muuttuva markkinaympäristö

 Globaalissa lentoliikenteessä on meneillään rakennemuutos, jolle on tyypillistä markkinoiden vapautuminen, lisääntyvä kilpailu, ylikapasiteetti, konsolidoituminen, liittoumat sekä erikoistuminen. Alan tiukka kilpailutilanne näkyy useiden eurooppalaisten lentoyhtiöiden mittavina kustannussäästö- ja rakennemuutosohjelmina sekä konkursseina.

Kapasiteetin kasvu markkinoilla on selvästi aikaisempaa kontrolloidumpaa, ja erilaiset kumppanuusjärjestelyt ovat lisääntymässä etenkin kansainvälisessä kaukoliikenteessä. Finnairin tavoitteena on hyödyntää murroksen mahdollisuudet ja vahvistaa asemaansa Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä sekä Euroopassa.

 Lentoyhtiöiden suurimman yksittäisen kustannustekijän eli lentopetrolin hinta oli vuoden kolmannella neljänneksellä edelleen korkea, mikä luo merkittäviä kustannuspaineita lentoyhtiöille. Korkea polttoaineen hinta on toisaalta myös tervehdyttänyt toimialaa, kun taloudellisesti heikoimmat kilpailijat ovat poistuneet markkinoilta.

Euron heikkeneminen suhteessa Yhdysvaltojen dollariin nosti tyypillisesti dollareissa noteerattavien polttoaine-, leasing- ja liikennöintikulujen euromäärää entisestään. Samanaikaisesti globaalin lentoliikenteen kysynnän kasvu on hidastunut. Heikosta taloustilanteesta huolimatta matkustajaliikenne Euroopassa kasvoi edelleen vuoden kolmannella neljänneksellä, mikä yhdessä lentoyhtiöiden maltillisten kapasiteettilisäysten kanssa johti koneiden parantuneisiin käyttöasteisiin. Myös Aasian ja Euroopan välinen liikenne kasvoi vahvan kysynnän ansiosta. Euroopan epävarmat talousnäkymät, heikentynyt kuluttajakysyntä ja Aasian hidastuva kasvu lisäävät kuitenkin loppuvuoden kehityksen epävarmuutta.