Helsinki-Vantaan uusin terminaalilaajennus eli ns. eteläsiipi otettiin käyttöön maanantaina 10. heinäkuuta. Avauslentona oli Finnairin Airbus A330-300 -koneella operoitava reitti kohti New Yorkia. Eteläterminaalin avauksen jälkeen laajenemistyö jatkuu Plazalla, länsisiivellä, keskiterminaalilla ja T1-terminaalin laajennuksella.

Finavia avasi kaikkiaan 8300 neliötä käsittävät matkustajatilat eteläsiiven historiallisena päivänä. 65 vuotta aiemmin eli 10. heinäkuuta 1952 Olympia-liput ja Suomen liput liehuivat lentokentällä auringonpaisteessa. Tuolloin vietettiin Seutulan lentokentän avajaisia.

"Testimatkustajilta saamamme palautteen ja testitulosten perusteella uusi eteläsiipi on valoisa, viihtyisä ja toimiva osa lentoasemaa ja se voitiin ottaa oikopäätä käyttöön. Eteläsiiven avaaminen lentoliikenteen käyttöön on ainutlaatuinen hetki lentoaseman historiassa ja kiitän kaikkia testiin osallistuneita tärkeästä panoksesta Helsinki-Vantaan kehittämisen hyväksi", totesi Finavian tekninen johtaja Henri Hansson.

Terminaalilaajennuksen lisäksi muutoksia tapahtui maanantaina myös asematasolla, sillä käyttöön otettiin eteläsiiven kaksi ThyssenKruppin valmistamaa kaksoismatkustajasiltapaikkaa S54 ja S55.

Lisäksi käytössä on ilman matkustajasiltoja paikat S52 ja S53. Operatiiviseen käyttöön tuli myös uusi rullaustie AE, joka johtaa uusille ulkorivin laajarunkokoneille tarkoitetuille seisontapaikoille 171 ja 172. 

Myös non-Shcengen -terminaalin tuoreen bussiterminaalin portit nimettiin uudelleen. Entiset bussiportit 37A-D ja 38A tunnetaan jatkossa nimillä 51A-D ja 52A.

Yksi eteläterminaalin sisäosien Artport-konseptin mukaisia näyttäviä taideteoksia on Stefan Lindforsin Concorde-teos. Se on alunperin ollut esillä terminaalissa T1 (entinen kotimaan terminaali) ja viimeiset vuodet Non-Schengen terminaalissa.

Helsinki-Vantaan seuraava laajennusosa eli nyt valmistuneen eteläsiiven ja vielä rakennusvaiheessa olevan länsisiiven kulmauksen Plaza valmistuu loppuvuodesta 2018. Käyttöönottoa on suunniteltu alkuvuodelle 2019.

Länsiterminaali puolestaan valmistuu vuoden 2019 toisella vuosineljänneksellä. Kaikkiaan tilaa tulee kahteen kerroksiin lisää 33 400 brm2 ja matkustajasiltoja tulee yhdeksän joiden pinta-ala on 5600 brm2. Yksi matkustajasilloista on suunniteltu myös F-kokoluokan koneille kuten Airbus A380. Terminaalin alapuolisia kellaritiloja tulee käyttöön 4000 brm2 verran.

Kesällä 2017 tehdään päätös myös uudesta matkatavaratehtaasta, joka tuplaisi kapasiteetin. Sen avulla tunnissa voitaisiin käsitellä 17 000 laukkua vaikka 120 lennon tarpeisiin.

Niiden jälkeen rakennetaan vielä nykyisen terminaalin pääsisäänkäynnin edustalle uusi keskiterminaali. Kyseessä lienee kaikista haastellisin laajennus, sillä se vaikuttaa suoraan lentoasemalle saapuviin ja sieltä lähteviin matkailijavirtoihin.

Finavian tavoitteena onkin suorittaa laajennustyöt hallittuna kokonaisuutena, joka myös mahdollistaa sujuvan taksi- ja saattoliikenteen. Keskiterminaalin tieltä puretaan mm. terminaalin edustan parkkitalot P1 ja P2.

Uusi pääsisäänkäynti tuo matkallelähtijöille kaikkiaan 25 000 neliötä uusia tiloja ja olemassaoleviin tiloihin tehdään muutoksia 45 000 neliömetrin alalle. Uusi terminaali rakennetaan ensin ja muutokset vanhalla puolelle toteutetaan sen jälkeen. Valmista olisi määrä tulla vuonna 2021.

Suurin osa laajennuksista on toteutettu Finnairin kasvavan aasianliikenteen ja sen myötä laajenevan laajarunkolaivaston tarpeisiin.

Samalla kasvaa myös syöttöliikennetarve. Kapearunkoisten koneiden koot ovat kasvaneet ja Finnair on aikoina ottanut käyttöön uusia 209-paikkaisia A321-koneita ja luopunut pienemmistä A319-koneista. Konekokojen kasvattaminen ei pelkästään riitä vaan Finnairinkin odotetaan julkistavan lähiaikoina kapearunkokonetilauksen. 

Syöttöliikenteen kasvu puolestaan johtaa terminaalitarpeen kasvamiseen ja edessä on myös terminaalin T1 laajennus ja kehittämistyö. Sen osalta on määrä tehdä päätöksiä loppuvuodesta 2017.

Finavia pyrkii huomioimaan ratkaisuissaan niin paljon asioita, kuin vain mahdollista. Maanpäällisten osien lisäksi varauksia on tehty ja tehdään myös maan alle. Mukana suunnitelmissa on kmm. aukojunaliikenteen saapuminen lentoasemalle, Tallinna-tunneli sekä ns. mover-ratkaisu, jolla matkustajat kuljettaisiin kiitoteiden väliselle alueella tulevaisuuden terminaalilaajennusta ajatellen. Teksti ja kuvat: Miikka Hult

Lue myös: