Tuusulan Ilmatorjuntamuseo on saanut merkittävän uuden näyttelykokonaisuuden. Torstaina 7. kesäkuuta ulkoalueelle sijoitettiin kolme Buk M1 -ilmatorjuntaohjusjärjestelmän tela-ajoneuvoa. Niistä näyttävin on 9S18-tutkavaunu. Ulkoalueen kokoelman täydentävät johtokeskus- ja latausvaunu sekä sisätiloihin sijoitettu laukaisulavetti. Museon kokoelmiin saatiin jo tammikuussa 2017 Buk 9K37 M1 -alueilmatorjuntajärjestelmään (Бук 9K37, ITO96) keskeisin osa eli omalla tutkalla ja ohjuslavetilla varustettu TELAR-tela-ajoneuvo 9A310 (Transporter Erector Launcher and Radar). Se kykenee itsenäiseen tulitoimintaan myös ilman järjestelmään kuuluvia tutka- ja johtokeskusvaunuja. Buk 9K37 M1 -alueilmatorjuntajärjestelmän ohjus 9M38 oli saatu näytteille syyskuussa 2016. Kyseessä on koulutuskäyttöön tarkoitettu osittain avattu ohjus, jossa keskeiset järjestelmät ovat nähtävissä. BUK M1 -ilmatorjuntaohjusjärjestelmän 3D-maalinosoitustutka 9S18 saapui Ilmatorjuntamuseoon jo keväällä 2017. Se on siitä asti ollut pysäköitynä Helsinki-hallin edustalle odottamassa lopullista siirtoa Viime talven aikana museolle tuotiin myös Buk-järjestelmän 9S470-johtokeskusvaunu ja 9A39-latauslavetti. Ne molemmat ovat tähän asti olleet hieman piilossa ulkoalueen takaosassa. Nyt viime torstaina kaikki kolme vaunua siirrettiin niille ontelopalkeista valmistelluille näyttelyalustoille Helsinki-hallin edustalle (kuvassa oikealla, klikkaa suuremmaksi). Koska museoitu kalusto oli tyhjennetty kaikista nesteistä, ne eivät olleet enää ajokuntoisia. Apu Buk-vaunujen liikutteluun löytyi Parolasta Panssariprikaatista, jonka vastuuseen Buk-järjestelmä viime vuotensa muutenkin kuului. Torstaiaamuna Ilmatorjuntamuseon alueelle jyristeli kuljetuslavetilta purettu Leopard 2 A4 -taistelupanssarivaunu mukanaan jykevä hinausaisavarustus. Harvinaista tapahtumaa oli mainostettu museon nettisivuilla. Paikalle saapuikin useita kymmeniä ilmatorjunnasta ja panssarikalustosta kiinnostuneita. Ensimmäisenä siirrettiin lähimpänä loppusijoituspaikkaa jo valmiiksi oleva tutkavaunu. Hinausaisan asennus vei jonkin aikaa, koska se piti rakentaa osista sovittaen itäisen ja läntisen kaluston liitännät yhteen. Panssariprikaatin iskuryhmä sai kuitenkin aikaan toimivan kokonaisuuden. Leopardin nykäistessä tutkavaunu ei ensin liikahtanutkaan. Syykin selvisi: käsijarru oli päällä. Leopard olisi toki voinut vetää sen ns. nahkoineen, mutta Buk-kaluston kanssa jo sen aktiiviaikanakin toiminut hinausmiehistö päätti avata museovaunun luukut ja käsijarru saatin poiskytkettyä. V-muotoinen hinausaisa kiinnittyi Leopardin taakse. Koska vaunun ajaja istuu edessä ja Buk-kalusto piti sijoittaa paikalleen peruuttamalla, hän oli täysin kannella olleen avustajan sisäpuhelimen välityksellä antamien ohjeiden varassa. Kokemus näkyi ja tutkavaunu työnnettiin paikalle ensiyrittämällä. Kun aisakokonaisuus oli saatu valmiiksi, latauslavetin ja johtokeskusvaunun siirrot sujuivat vauhdikkaasti. Ohjausgeometrian pakottamana hinausyhdistelmät joutuivat ajamaan nurmikkoalueen kautta. Leopardin kahden koukkauksen jäljiltä se muistutti lähinnä perunapeltoa. Nyt kaikki kolme Buk-vaunua ovat yleisön nähtävinä kompaktina kokonaisuutena. Kyseessä on maailmanlaajuisestikin harvinainen nähtävyys. Buk M1 oli aikansa moderneinta tekniikkaa Suomeen 90-luvun puolessavälissä Neuvostoliiton aikaisten lainojen lyhennyksenä hankittu Buk oli silloin aivan uusi. Tela-alustoille asennettu alueilmatorjuntaohjusjärjestelmä tutkineen ja johtokeskusvaunuineen edusti alan tekniikan huippua maailmassa. Se mahdollisti myös ballististen ohjusten torjunnan. Sittemmin Puolustusvoimat päätti luopua päivitystä kaivanneesta ilmatorjuntajärjestelmästä. Ohjusten ruudit olivat vanhentuneet ja päivitystä ei katsottu järkeväksi. Tilalle hankittiin läntistä tekniikkaa NASAMS-järjestelmän muodossa. Se korkeusulottuvuus ei tosin yllä lähellekään Buk-ohjusten tarjoamaa, mutta tähän ollaan etsimässä parhaillaan ratkaisua. Silti Buk-järjestelmä on edelleen muualla käytössä: Venäjällä on juuri esitelty modernisoitu versio Buk M3. Aiempien neljän ohjuksen sijasta siinä on kuusi pyöreistä kanistereista laukaistavaa ohjusta. Myös TELAR-vaunun tutka ja sen myötä järjestelmän elektroniikka on päivitetty. Buk-järjestelmä nousi suuren yleisön tietoisuuteen kun Malaysia Airwaysin lento MH17 tuhoutui lähellä Ukrainan ja Venäjän rajaa. Boeing 777-200ER -kone (9M-MRD) oli matkalla Amsterdamista Kuala Lumpuriin. Buk-ohjuksella tuhotussa koneessa oli 295 ihmistä, joista 15 oli miehistön jäseniä. He kaikki saivat surmansa järkyttävässä turmassa. T.T. Lue myös aiempia Lentoposti.fi -juttuja aiheesta:
|
|||