Kolmen yön ihme - Helsingin suurpommituksista 70 vuotta

Ilmatorjunta_1Jatkosodan helmikuun 1944 ratkaisutaisteluiden aikaisia pommituksia kutsutaan kolmen yön ihmeeksi. Ilmatorjunnan sulkutuli esti tuolloin suurimmat tuhot. Juhlavuotta kunnioitetaan näyttelyin, esitelmin ja sotilasparaatilla. Helmikuisen paraatin yhteydessä esitellään myös  Puolustusvoimien uusi ITO12-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä.

Helsingin suurpommituksista on kulunut 70 vuotta. Neuvostoliitto pyrki helmikuussa 1944 pakottamaan Suomen rauhaan Kaukotoimintailmavoimien (ADD, Aviatsija Dalnego Deistvija) ilmaoperaatiolla, jonka  pääkohde oli Helsinki. Pommituksia tehtiin tuolloin myös Kotkaan, Raaheen, Rovaniemelle, Turkuun sekä kahdesti Ouluun.

Ilmatorjunta_2Jatkosodan ensimmäinen ratkaisutaistelu käytiin Helsingissä kolmena iltana ja yönä: 6.-7, 16.-17. ja 26.-27. helmikuuta 1944.

Helsingin ilmapuolustus onnistui tehtävässään. Tärkeässä osassa olivat Saksasta hankitut tutkat, joiden avulla hyökkäyksiin voitiin varautua ajoissa ja suunnata sulkutuli oikeaan aikaan. Tuhot olisivat olleet moninkertaiset, jos ilmapuolustus olisi epäonnistunut.


Juhlanäyttelyitä helmikuusta alkaen

70 vuotta Helsingin suurpommituksista -valokuvanäyttely avautuu Sanomatalossa Helsingissä 10. helmikuuta. Esillä on valokuvia Helsingin kohtalon öistä helmikuussa 1944.  Avajaispäivänä kello 17.00 lähtien luvassa on aikalaiskertomuksia ja paneelikeskustelu Mediatorilla Sanomatalossa. Näyttely on avoinna 10. - 23.2 helmikuuta 2014.

teknkorkeakoulu_1944_net_sakuvafiJuhlavuotta kunnioitetaan Helsingin kaupungin ja Tuusulassa sijaitsevan Ilmatorjuntamuseon kokoamalla "Kolmen yön ihme" -näyttelyllä. Näyttely on avoinna yleisölle 21.2. - 25.5.2014 Helsingin kaupungin Virka Galleriassa osoitteessa Sofiankatu 1 tai Pohjoisesplanadi 11-13. Virka Galleria on auki maanantaista-perjantaihin 9-19 ja lauantaista-sunnuntaihin 10-16.

Näyttelyssä pureudutaan kohtalokkaiden pommitusöiden tapahtumiin useista eri näkökulmista ja taustoitetaan ilmapuolustuksen kehitystä ja sen merkitystä sota-aikana. Näyttelyn kautta tutustutaan myös sota-ajan arkeen pommitusten keskellä.

Kolmen yön ihme 3nights1944 -sivusto

 
Sotahistoriallisia esitelmiä

Suomen sotahistoriallinen seura järjestää Ilmatorjuntayhdistyksen kanssa helmikuussa 4-osaisen esitelmäsarjan. Tilaisuudet pidetään Sotamuseolla osoitteessa Liisankatu 1, Helsinki. Tilaisuudet alkavat kello 18.00.

5.2 . Helsingin ilmapuolustuskyvyn parantaminen 1943-1944 (eversti Ahti Lappi)

12.2. Helsinki Neuvostoliiton kaukopommitusilmavoimien (ADD) strategisena kohteena (diplomi-insinööri Carl-Fredrik Geust)

19.2. Helsingin ilmapuolustuksen torjuntavuoitto (eversti Ahti Lappi)

26.2. Helsingin pommitustuhot helmikuussa 1944 (filosofian kandidaatti, erikoistutkija Martti Helminen)

Suomen sotahistoriallinen seura ry. SSHS.fi


Uusi ilmatorjuntaohjusjärjestelmä esitellään sotilasparaatin yhteydessä

ITO12-TaistelunjohtokeskusHelsingissä järjestetään helmikuun 22. sotilasparaati ja alokkaiden valajuhla Senaatintorilla. Tilaisuuteen osallistuvat Etelä-Suomen Sotilasläänin johdolla Helsingin Ilmatorjuntarykmentti Panssariprikaatista ja Kaartin Jääkärirykmentti. Paraatiin osallistuu myös perinneosasto ja esillä on suurpommitusten ilmatorjunnassa käytettyä kalustoa (saksalainen ilmatorjuntatykki ITK 88 RMB).

Tuolloin yleisölle esitellään ensimmäisen kerran uusi pääkaupungin puolustusta varten tarkoitettu Ilmatorjuntaohjusjärjestelmä ITO 12. Järjestelmän kansainvälinen nimi on NASAMS II FIN (Norwegian Advanced Surface-to-Air Missile System).

Suomen käyttöönottama NASAMS II FIN on teknisesti modernein ilmatorjuntaohjusjärjestelmä ja etenkin viestijärjestelmänsä puolesta se on monipuolisin.

ITO12 NASAMS II -järjestelmäversiossa on mukana mm. viimeisimmät versiot MPQ-64F1 -tutkasta, MSP-600 -elektro-optiset sensorit, tuoreimmat tarjolla olevat viestilaitteet ja tietoliikennelaajennus.

ITO12-järjestelmän peruskokonaisuutena on ilmatorjuntaohjuspatteri joka muodostuu useasta osasta. SISU A2045 4x4 maastokuorma-auton mukana kulkee FDC-taistelunjohtokeskuks. (Fire Distribution Center).

AN/MPQ-64F1 ”Sentinel”-  maalinosoi­tustut­kan elektronisesti keilattu 3D-mittausetäisyys hävittäjämaaliin normaalissa toimintatilassa on yli 75 kilometriä. Raytheonin valmistamaan tutkaan kuuluu myös integroitu omatunnuslaitteisto (IFF).

Muita järjestelmän osia ovat Mercedes-Benz maastohenkilöauton lavalle integroitu MSP-600-elektro-optinen sensori. Se mahdollistaa maalien seurannan ja tulitoiminnan silloin, kun tutka ei ole käytettävissä tai halutaan välttää omien asemien paljastumista. Yhteistoiminnassa muiden sensoreiden kanssa se lisää järjestelmän yllätyksellisyyttä ja vaikeuttaa hyökkääjän vastatoimia.

ITO12_ohjuslavettiITO12-ohjuspatteriin kuuluu  kolme Sisun valmistamien panssaroitujen maastokuorma-autojen päällä kulkevaa ohjuslavettia. Kaikissa laveteissa on kuusi laukaisuvalmista AIM-120 AMRAAM -ohjusta. Kyseessä on sama ohjus kuin Ilmavoimien F/A-18 Hornet-hävittäjissä.

Kolme tai neljä taistelunjohtokeskusta verkottamalla voidaan muodostaa ilmatorjuntapatteristo, joka on tehokkain ja taistelunkestävin tapa käyttää järjestelmää. Yksi taistelunjohtokeskus toimii johtavana keskuksena ja voi enimmillään johtaa kahdeksaa tutkaa, neljää elektro-optista sensoria sekä 12 ohjuslavettia.

Johtava taistelunjohtokeskus liitetään ilmapuolustuksen valvonta- ja johtamisjärjestelmään, josta se saa ilmatilannekuvan sekä tulenkäyttöä koskevat ohjeet ja määräykset. ITO12-järjestelmä kykenee tarvittaessa täysin itsenäiseen tulenkäyttöön.

Eri kokonaisuuksien kokoonpanotöistä ovat Suomessa vastanneet Patria, Komas, Insta ja Finnish Defence Power System.

NASAMS korvaa aiemmat venäläisvalmisteiset panssaroiduille tela-alustoille sijoitetut 9K37 BUK M1 -ilmatorjuntaohjukset (ITO96). Vaikka uusi järjestelmä on modernimpi, sen AMRAAM-ohjuksen kantama on pienempi kuin aiemmalla kalustolla.

Lue myös aiemmat Lentoposti.fi -jutut: