Malmin historiallisessa, yleisesti pyöreäksi kutsutussa lentoasemarakennuksessa juhlistettiin lauantaina kentän ensimmäisen laskeutumisen 80-vuotista merkkipaalua. Suomalaiset koneet VL Tuisku ja De Havilland Tiger Moth "Pilvetär" saivat ensimmäiset laskeutumiset nimiinsä 16. joulukuuta 1936. Niitä seurasi odotettu virallinen ensilento, joka oli Aerotransportin Junkers Ju-52 -vuorokone Ruotsista Turun kautta Malmille.
Lauantaina historiallisen lentoaseman 80-vuotisjuhlista ei vastannut lentokenttäoperaattori Finavia tai Helsingin kaupunki vaan muutama yksityishenkilö. Juhlavieraat sumuiselle ja harmaalle Malmille toivotti tervetulleeksi 15-vuotiaan Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen. Puheessaan hän nosti esiin Malmin lentoaseman ihmiset, jotka jäävät usein Malmin ilmailutoiminnan, kulttuurin ja luonnon varjoon. Yhteisöön kuuluu paljon erilaisia ihmisiä, jotka lentoasema yhdistää elämäntilanteista ja koulutustaustoista riippumatta.
Edellisen kerran Malmin lentoaseman toiminta oli loppua vuoden 2002 yleiskaavoituksessa. Tuolloisessa prosessissa oli tehty oikaisuja ja väärinkäytöksiä. MLY vei asiat tuolloin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa ratkaiseva asia oli kiinteistöomistukseen liittyvä jääviys päätöksenteossa. Edellisestä loppunäytöksestä on tänä vuonna kulunut jo kymmenen vuotta. Nyt käynnissä olevien prosessien kestoa on vaikea ellei mahdotonta arvioida. ”Parasta tällä hetkellä on se, että löytyi tapa pitää yllä toimintaa siihen asti, että kenttäasia selviää lopullisesti ja Malmi nousee uuteen kukoistukseen. Malmin lentokenttäyhdistys perustettiin viime hetkellä, ja kaikki lentäjät tarvitaan nyt mukaan”, toivoi Hyvönen. ”Työ jatkuu valtakunnan tasolla, kun viemme Lex Malmin keväällä eduskunnan päätettäväksi. Olemme palkanneet valmisteluun ammattiapua varmistaaksemme, että tosiasiat on todella avattu kansanedustajille päätöksenteon pohjaksi”, totesi Hyvönen viitaten virkamiestyöhön, jota oli tehty vajavaisin faktoin ja väärin numeroarvoin nykyisten poliittisen päätösten tueksi. ”Työ jatkuu ja laajenee, olemme valmiita jatkamaan. Pidetään pää kylmänä ja jatketaan työtä”, ohjeisti Hyvönen.
Toisena puhujana iltajuhlassa oli MLY ry:n perustajajäsen ja entinen puheenjohtaja Raine Haikarainen. Hän harmitteli historiallisten tapahtumien toistumista sekä valtamedian vaikenemista merkkipäivästä. Haikarainen muistutti juhlayleisöä myös ilmailun pakkotilannetoimista. Malmin lentoliikenteen avaamisesta uutisoi seuraavan päivän aamun lehti, jonka pääjuttuna oli Södermanlandin päällikkö Enrst Rollille luovutettu hopealautanen hänen miljoonan lentokilometrin rajapyykin ylittämisestä. Oheisjuttuna kerrottiin, että Helsingin lentoliikenne oli muuttunut koko vuoden kestäväksi.
Uusi maalentoasema ja lentoreitit tarvitsivat uudenlaista turvallisuusajattelua ja määräysten noudattamista. Uusien lentoväylien ja reittiavausten myötä luotiin perustaa nykypäivän lennonjohtomenetelmille. ”Eräässä mielessä olemme nyt osittain samassa tilanteessa. Monikaan ei ymmmärrä, miten suuri muutos on lähiviikkoina tapahtumassa. Mikäli asiat etenevät suunnitelmien mukaan, Malmin lennonjohto vaikenee vuoden vaihteessa. Kentän status muuttuu kansainvälisestä lentoasemasta ilman lennonjohtoa toimivaksi lentopaikaksi. 80 vuoden perinne ja käytäntö päättyvät”, harmitteli Haikarainen.
Lopuksi Hairakainen otti esille ilmailun perinteiset pakkotilannetoimet eli Aviate – Navigate – Communicate -ohjeistukset. Myös hän muistutti, että Malmi ei ole vain lentämisen tukikohta vaan elävien ihmisten ainutlaatuinen ja tiivis yhteisö. ”Tärkeintä on Aviate, että keskitytään ennen kaikkea lentämiseen. Aika tekee työtään Malmin lentoaseman puolesta ja tärkeisntä on että toiminta jatkuu, vaikka sitten pienimuotoisempana”, kommentoi Haikarainen.
”Viimeisenä mukana on Communicate. Tätä kommunikatiivista tehtävää ovat toteuttamassa täällä Malmilla kaikki toimijat. He, joiden työpaikka, harrastus tai kiintymys liittyvät tähän hienoon miljööseen”, jatkoi Haikarainen. Haikarainen päätti puheensa presidentti Kyösti Kallion Malmin lentokentän avajaisissä pitämiin sanoihin: Tulevaisuutta ja merkitystä emme ehkä nykyäänkään voi vielä kyllin suureksi arvioida. Tilaisuudessa varsinaisen pääjuhlapuheen piti kansanedustaja Matti Vanhanen. Hän totesi juhlaa vietettävän haikeissa tunnelmissa lentoaseman lakkautusuhan takia mutta olevansa iloinen siitä, että periksi ei ole annettu ja asennekin on vielä oikea. Vanhanen puolusti Malmia jo ollessaan puolustusministeri.
”Kyseessä on toiminnallinen kokonaisuus, joka on merkittävä ilmailuhistoriallinen kohde koko Euroopassa. Jos alueesta jää jäljelle vain rakennukset tulevat ilmailulliset kadunnimet niin se ei ole todellakaan sama asia kuin ylläpidettäisiin toimivaa lentokenttää”. ”Laajempaa kulttuurillista merkitystä tulisi ymmärtää myös Helsingissä. Nykyiset paineet Malmin rakentamiseen liittyy kaupungistumiseen ja sen toteutukseen. Näyttää siltä, että tehdään samaa kuin aikanaan Turussa”, jatkoi Vanhanen viitaten Turun tautiin, jolla tarkoitetaan kaupungissa 60- ja 70-luvuillta tehtyä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten hävittämistä.
Lue myös:
|
|||
