Malmin lentoaseman säilyttämistä toivovien kansalaisten määrä ylitti sunnuntaina 19. heinäkuuta 2015 jo 70 000 kansalaisen rajan. Kansalaisadressiin lisäksi käynnissä oleva Helsingin valtuustokäsittelyyn tähtäävä kuntalaisaloite historiallisen lentoaseman ilmailukäytön jatkamisesta puolestaan on kerännyt jo noin 11 000 äänioikeutetun helsinkiläisen allekirjoituksen.

Helsinki-Malmin lentoasema on yli 36 000 laskeutumisellaan Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä ja tärkein lentäjien koulutuskeskus. Kyseessä on myös ainoa suomalainen, vapaalla aikataululla palveleva kansainvälinen lentoasema 150 km säteellä pääkaupunkiseudusta.

Euroopan komissio ja parlamentti ovat ilmaisseet huolensa liikelentoja ja yleisilmailua vapaalla aikataululla palvelevan kiitotiekapasiteetin riittävyydestä tulevaisuudessa, sillä Euroopan lentoliikenteen arvioidaan kasvavan voimakkaasti lähivuosikymmeninä.

Helsingin kaupunki on kaikesta huolimatta ajanut kenttäalueen saamista asuntorakentamisen tarpeisiin jo vuosikymmenien ajan. Suurin mullistus oli marraskuussa 2014 julkaistu Helsingin yleiskaava 2050 -luonnos. Se vietiin syksyllä 2014 suoraan kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn. Valtio ilmoitti jo lokakuun 2014 lopulla vetäytyvänsä Malmin lentoasemalta syyskuussa 2016.

"Nyt aktiivisimmin asiassa näyttää toimivan Helsingin kaupungin virkamieskunta ja erityisesti kaupunkisuunnitteluvirasto. He kertovat pyrkivänsä näin tulkitsemaan Helsingin tahdon asiassa. Helsingin kaupunki on esittänyt jo ennen julkista kaavatyötä valtiolle pyynnön lopettaa valtion toiminnot kentällä. Kiire tuntuu olevan hirmuinen”, ihmettelee Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen.

Asukkaiden selkeä enemmistö on halunnut kentän säilyvän ilmailukäytössä, huomauttaa Malmin lentoaseman ystävät ry. Tuoreessa TNS Gallupin mielipidemittauksessa kaksi kolmasosaa uusimaalaisista ja helsinkiläisistä (yli miljoona suomalaista) haluaa säilyttää kentän ilmailukäytössä.

”Tällä kertaa hankkeen käynnistäjäksi tuli maaliskuussa 2014 silloinen liikenneministeri Merja Kyllönen, jolle oli annettu yksipuolisia, epätäydellisiä ja jopa vääriä tietoja kentän käyttömääristä ja merkityksestä ilmailulle. Virheellisiä tietoja on esitetty myös puolueiden kannanotoissa sekä lautakunta- ja valtuustoesittelyissä. Valitettavasti suurin osa päätöksentekijöistä ei ole ehtinyt tai halunnut tutustua tosiasioihin eikä vierailla kentällä tutustumassa sen toimintaan”, jatkaa Hyvönen.

Valtion tekemien Malmi-päätösten jälkeen kentän suurimpiin toimijoihin kuuluvat Patria Pilot Training ja Rajavartiolaitos ovat ilmoittaneet muuttavansa muualla. Patria siirtyy Tampere-Pirkkalaan johon nousee uusi koulutuskeskus ja Rajavartiolaitos saa uuden tukikohdan Helsinki-Vantaan lentoasemalta.

Malmin lentoaseman ystävien mukaan näiden toimijoiden kokonaisvaikutus kentän kokonaisliikennemääriin olisi noin 15 prosenttia. Lopulle 85 prosentille kentän liikenteestä tai muille ilmailutoimintoja tukeville yrityksille ei ole osoitettu elinkelpoista korvaavaa paikkaa, vaikka se on ollut valtion johdonmukaisesti edellyttämä ehto kentästä luopumiselle koko 2000-luvun.

Europa Nostra Finland valitsi toukokuussa Malmin lentoasemakokonaisuuden Suomen uhanalaisimmaksi kulttuuriperintökohteeksi, ja täten se on ehdolla Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriaarteen joukkoon. Se on myös luetteloitu aluekokonaisuutena valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, mikä tulee valtioneuvoston päätöksen mukaan huomioida maankäytön suunnittelussa jo lähtökohtana.

”Vetoamme nyt päättäjiin, jotta tämä hulluus saadaan loppumaan ja tarkastellaan yhteiskunnan kokonaisetua. Eduskuntavaalien yhteydessä asiasta keskusteltiin paljon, ja nyt on aika lunastaa lupaukset. Valtiolla on oikeus ja velvollisuus käsitellä asia ilmenneiden tosiasioiden perusteella sekä Malmin ilmailullisen että historiallisen arvon takia”, päättää Hyvönen.

Lue myös aiheeseen liittyviä aiempia uutisia: