Ukrainan operaatiot Pietarin alueella jatkuivat myös tiistain vastaisena yönä. Ilma-, Maa- ja Merivoimien toiminta näkyy kansalaisille. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä välitöntä sotilaallista uhkaa.
Ukraina käynnisti aikaisempaa laajemmat operaatiot Suomenlahden itäosassa olevia venäläisiä kohteita vastaan 22.3. sunnuntain ja 23.3. maanantain välisenä yönä. Iskut ja venäläisten torjuntatoimet ovat jatkuneet siitä lähtien ja viimeinen operaatio oli käynnissä viime yönä. Puolustusvoimat on ollut koko tämä ajan droonien harhautumisen varalta tehostetussa valmiudessa.
Sunnuntaina 29.3. lennokkeja harhautui ensimmäistä kertaa Suomen ilmatilaan. Kello 8.13 Suomen aluevesirajaa lähestyi Kotkan kaakkoispuolella hitaita droneiksi oletettuja kohteita. Ilmavoimien hävittäjät sekä Merivoimien valmiusalus olivat paikalla valvomassa ja vartioimassa ilmatilaa.
Ilmavoimat tunnisti ensimmäisen Suomen ilmatilaan tulleen dronen näköhavainnoin ja seurasi sitä näköetäisyydellä. Torjuntamahdollisuutta arvioitiin suhteessa sivullisille aiheutuvaan riskiin. Drone törmäsi maahan Kouvolan pohjoispuolella. Poliisi eristi alueen. Kouvolan pohjoispuolelle pudonneessa dronessa oli alustavan viranomaisarvion mukaan kiinni räjähtämätön taistelukärki, minkä vuoksi drone tehtiin turvalliseksi räjäyttämällä se hallitusti sunnuntai-iltana.
Puolustusvoimat seurasi myös toista Kouvolan itäpuolelle pudonnutta droonia ilmavalvontatutkilla. Käynnissä oleva voimakas ja dronejen kanssa samalla alueella sekä korkeudella ilmenevä lintujen muuttoliike vaikeuttaa tarkkaa hitaiden dronejen seurantaa. Tästä dronesta ei saatu näköhavaintoa.
Drone putosi Kouvolan itäpuolella alueelle, jossa tutkaseuranta katosi. Poliisi tiedotti sunnuntaina, että drone on pudonnut Luumäen alueelle. Putoamispaikan ympäristöstä on löytynyt maahan levinneitä dronen osia, ja osien etsinnät ovat jatkuneet viranomaisten yhteistyönä.
Toimintamalli rauhan aikana havaittaessa ilmatilaan tuleva drone
Ilmatilaa valvotaan jatkuvasti kiinteällä tutkaverkolla. Kiinteää tutkavalvontaa täydennetään muilla sensoreilla, kuten nyt tehostetussa valvonnassa liikkuvilla lähivalvontatutkilla.
Jos Suomen ilmatilaa lähestyy tunnistamaton ilma-alus, esimerkiksi drone, ilmavoimat tehostaa valmiutta käskemällä päivystyshävittäjän lentotehtävälle. Päivystyshävittäjien määrää lisätään tarvittaessa tilanteen edellyttämälle tasolle.
Rauhan aikana hävittäjät ovat ensisijainen torjuntakeino lennokkeja vastaan. Suomen ilmapuolustus kattaa noin 1 300 kilometriä maarajaa sekä laajat merialueet. Ilmatorjuntajärjestelmiä voidaan siirtää, mutta niitä ei voida sijoittaa jokaiseen mahdolliseen paikkaan. Tämän vuoksi liikkuvat hävittäjät ovat keskeinen osa torjuntakykyä.
Puolustusvoimat tehosti ilmapuolustuksen valmiutta ottamalla käyttöön päivystyshävittäjien rinnalle myös Merivoimien valvonta- ja ilmatorjuntakyvyillä varustettuja aluksia sekä Maavoimien helikoptereita.
QRA-tehtäviä (Quick Reaction and Alert) päivystävät F/A-18 Hornet -hävittäjät on aseistettu AIM-9X Sidewinder- ja AIM-120 AMRAAM-ilmataisteluohjuksin, joiden lisäksi hävittäjän M61 Vulcan -konetykki on ladattu.
Suomen Puolustusvoimissa tällaisia hitaita ilmamaaleja voisi pudottaa myös Utin Jääkärirykmentin helikopteripataljoonan NH90-helikopteri, joka on varustettu Dillon Aero M-134D Minigun -ovikonekiväärillä. Lisäksi Suomella on käytössä erilaista ilmatorjuntakalustoa.
Kineettisen voiman lisäksi lennokki voidaan pudottaa myös aerodynaamisin vaikutuskyvyin.
Dronetorjunnassa huomioitava sivullisten turvallisuus
Puolustusvoimilla olisi ollut valmius torjua Kouvolan pudonnut drone, mutta mahdollisten sivullisten vahinkojen välttämiseksi tulta ei käytetty. Päätös mahdollisesta torjunnasta perustuu harkintaan, jossa arvioidaan aiheuttaako tilanne välittömän ja vakavan valtakunnan turvallisuutta vaarantavan uhkan.
Tilanteessa on huomioitava lennokin aiheuttama uhka suhteessa sivullisille aiheutettuun vaaraan. Turvallisuusnäkökulmasta on selvää, että tässä tilanteessa ohjus- tai tykkiaseistusta ei käytetä asutuksen päälle.
Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa
Ukraina on jatkanut myös viime yönä drone-iskuja Venäjälle. Suomeen ei ole toistaiseksi harhautunut enempää toisen maan droneja.
Operatiivisen toiminnan yksityiskohdista kuten valmiudensäätelystä tai muista varautumistoimenpiteistä ei tiedoteta yksityiskohtaisesti.
Puolustusvoimat valvoo tarkasti ilmatilaa ja jatkaa valmiuden ylläpitoa. Kaikki sotilaallinen toiminta erityisesti maamme lähialueilla on aina huomion arvoista ja aiheuttaa ymmärrettävästi huolta. Puolustusvoimat toteaa lopuksi, että Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa.
Lue myös:
