Rajavartilaitos lähetti valmistajille tarkennetun TRFI-tietopyynnin (Targeted Request For Information) koskien MVX-valvontakoneiden hankintaa. Uusien valvontakoneiden tulee mahdollistaa vähintään samanlaiset valvontakyvyt kuin nykyisellä Dornier 228 -kalustolla, mutta myös merkittävä määrä uusia kehittyneempiä suorituskykyjä. Tehtäväkenttänä on tukea muuttuneessa toimintaympäristössä entistä laajemmin eri toimijoita ja viranomaisia Suomessa sekä Euroopan alueella.

MVX-hankkeessa ostettavien valvontalentokoneiden laajaan tehväväkenttään kuuluu edelleen rajaturvallisuuden varmistaminen, ympäristövalvonta merialueella, etsintä- ja pelastustehtävät sekä viranomaisten avustaminen. Nyt mukana ovat myös logistiset operaatiot rahdin ja henkilöstön kuljetuksen osalta sekä kyky valvoa erilaisia lähetteitä ja kyetä lähettämään laajasti erilaista tietoa salattuna myös radiohorisontin taakse.

Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivue käyttää nykyisiä valvontakoneitaaan rajaturvallisuustehtävien lisäksi laajasti ympäristövalvontaan kuten leväkukintojen tutkimukseen, jääkartoitukseen, kalastuksenvalvontaan, hyljekantojen tutkimukseen sekä muuhun ympäristövalvontaan ja erilaisiin tehtäviin yhteistyössä puolustusvoimien, poliisin, tullin ja muiden viranomaisten kanssa.

MVX-valvontalentokoneet hankitaan laajaan ja haastavaan toimintaympäristöön

 MVX-valvontalentokoneella tulee kyetä operoimaan kaikissa toimintaolosuhteissa Suomessa ja Välimerellä myös lähellä maan ja veden pintaa. Vartiolentolaivueen nykyiset valvontalentokoneet ovat olleet laajasti käytössä myös Euroopan rajaturvallisuusviranomaisen Frontexin operaatioissa Välimerellä.

Vartiolentolaivueen operaatioista noin 55 prosenttia tapahtuu merialueella, 35 prosenttia maarajojen valvonnassa ja 10 posenttia muissa tehtävissä kuten kuljetus-, harjoitus- ja medevac -lennoilla. Kaikkiaan noin 25 prosenttia näistä lentotunneista kertyy matalilla lentokorkeuksilla, joissa on kasvanut riski turbulenssille ja lintutörmäyksille. Matalla operointi erityisesti merialueella luo hankkeelle erityisiä tarpeita järjestelmien ja lentokoneen kestävyyden osalta.

 Uusien MVX-valvontalentokoneiden vuotuiset lentotuntimäärät riippuvat hankittavan kaluston kyvyistä ja operointikuluista. Hankkeessa selvitetäänkin vuotuisia kustannuksia 600-1800 lentotunnin välillä.

Luotettavuus on merkittävässä roolissa MVX-hankkeessa niin lentokoneen kuin sen järjestelmien osalta. Operatiivinen käyttö on taattava koko ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään kahden lentokoneen hankintaa, jotta suunnitellut huollot lentokoneen ja tehtäväjärjestelmän ja sensoreiden osalta eivät vaaranna operatiivista toimintakykyä. Vaatimuksena Rajavartiolaitoksella on vähintään 85 prosentin lähtöluotettavuus yksittäisellä lentokoneella ja siihen asennetuilla tehtäväjärjestelmillä.

Luonnollisesti koko MVX-valvontalentohankkeelta haetaan myös laajaa tulevaisuuden kehistyspotentiaalia. Uuden kaluston elinkaareksi on suunniteltu vähintään 30 vuotta.

 Nykyisten suorituskykyjen lisäksi MVX-hankkeessa tavoitellaan myös merkittäviä uusia suorituskykyjä. Osaa tietopyynnössä esitetyistä suunnitelmista ei välttämättä sisällytetä lopulliseen RFQ-tarjouspyyntöön (Request For Quotation).

Rajavartiolaitoksen tavoitteena on nyt lähetetyn tarkennetun tarjouspyynnön osalta helpottaa myös lentokonevalmistajien, järjestelmätoimittajien ja integraatiotyön toteuttajien haasteita laajan kokonaishankinnan osalta. Tarkennettu tarjouspyyntö sisältää käytännössä ne laitteet ja järjestelmät, jotka Suomi haluaa ja tarvitsee. Osa mukana olevista suorituskyvyistä on kuitenkin edelleen optioita.

Rajavartiolaitoksen tavoitteena on solmia sopimus yhden pääkumppanin kanssa, joka vastaa MVX-ohjelmasta kokonaisuudessaan. Tarkennettu tietopyyntö on tarkoitettu siis ainoastaan toimijoille, jotka ovat kyvykkäitä toimimaan pääsopimuskumppanina.

Luvassa laajat sensori-integraatiot

MVX-koneen tulisi tarkennetun tietopyynnön mukaan mm. kyetä signaalitiedusteluun eli ns. SIGINT-toimintaan, jossa havainnoidaan, analysoidaan sekä paikannetaan erilaisia elektronisia ja puheyhteyslähetteitä.

Uusien järjestelmien tulee tarjota myös reaaliaikainen salattu yhteys, jolla voidaan lähettää kaikkien sensoreiden keräämää tietoa suorassa näköyhteydessä sekä radiohorisontin taakse. Lisäksi lentokoneen tulee voida toimia myös kommunikaatiolinkkinä erilaisten operatiivisten tietojen välittämisen tarpeisiin. Koneessa tulee olla laajasti toimiva merivalvontatutka, SAR-tutkaominaisuudet sekä optinen VIDAR-tutkajärjestelmä (Visual Detection and Ranging).

Operatiivisia kykyjä olisivat myös kyky pudottaa öljynäytepoiju, paikannusmerkki, valaistussoihtu sekä pelastuslautta. Tarpeen on myös IAMSAR/ACO-kyky eli mahdollisuus toimia etsintä- ja pelastustehtävällä useiden eri ilma-alusten koordinointitehtävissä. Lentokoneessa tulisi olla myös medevac-kyky ja mahdollisuus kuljettaa henkilöstöä sekä rahtia.

 Uuden valvontalentokoneen tulee myös integroitua aiempaa laajemmin Rajavartiolaitoksen, ja muiden viranomaisten järjestelmiin. MVX-hanke on yksi osa Rajavartiolaitoksen valvontajärjestelmää, joka koostuu kiinteistä ja liikkuvista järjestelmistä kuten tutkista, sensoreista ja kameroista, joita on käytössä rannikolla ja Suomen rajoilla.

Liikkuvia järjestelmiä ovat mm. helikopterit, lentokoneet, dronet ja alukset. Rajavartiolaitoksen tavoitteena on uusien valvontalentokoneiden lisäksi hankkia myös kokonaan uusi keskusjärjestelmä, johon integroidaan kaikkien sensoreiden keräämä tieto. Myös kaikkien MVX-hankkeessa ostettavien järjestelmien tulee integroitua sujuvasti uuteen keskusjärjestelmään.

MVX-valvontalentokoneella on myös laajat sensori- ja järjestelmävaatimukset. Uuteen tehtäväjärjestelmään tulee voida integroida laajasti erilaisia sensoreita kuten mm. elektro-optisia ja infrapunalaitteita, suuntimajärjestelmiä, AIS-järjestelmä, tutkajärjestelmiä ja lentokoneen FMS-järjestelmä. Optiona hankinta voisi sisältää myös tilannetietoisuutta parantavia kypäränäyttöjärjestelmiä ohjaamomiehistölle ja järjestelmäoperaattoreille. Yhteysjärjestelmiä olisivat mm. VHF, HF, 4G, 5G, LTE, Satcom ja Link 16.

MVX-valvontalentokoneiden uuden tehtäväjärjestelmän tulee siis mahdollistaa laajat integroinnnit, tietojen tallennukset sekä niiden analysoinnin ja jakamisen salattuna erilaisia sotilasstandardien mukaisia tietovuoyhteyksiä käyttäen.

Järjestelmän tulee voida lähettää ja vastaanottaa myös erilaisten ilmassa, maassa tai merellä tapahtuvia seurantatietoja eri osapuolille. Tehtäväjärjestelmän järjestelmäarkkitehtuurin tulee mahdollistaa myös tulevat kehityshankkeet.

Hankinnan kohteena edelleen uusi tai vähän käytetty lentokone

Nyt käynnissä olevan hankinnan kohteena on vähintään kaksi samanlaista MVX-valvontalentokonetta, jotka perustuvat olemassa olevaan tuotteeseen. Ratkaisuna voidaan tarjota uuden lentokoneen lisäksi myös käytettyä lentokonetta, joka voi toimitettaessa olla enintään neljä vuotta vanha ja lentotunteja koneella saa olla kertynyt enintään 1000.

Valmistajan tulee tarjota ratkaisu, joka on matkustamoltaan paineistettu ja monimoottorinen potkuriturbiini- tai suihkumoottoreilla varustettu lentokone. Vaatimuksena on vähintään kahdeksan tunnin toiminta-aika ja optiona haetaan jopa yli yhdeksän tunnin toiminta-aikaa.

Uuden valvontakoneen lakikorkeus tulee olla vähintään lentopinta 250 ja vaihtoehtoisesti jopa lentopinta 400. Toimintamatkaa koneen tulee tarjota vähintään 1600 merimailia ja optiona jopa yli 2000 merimailia. Lentonopeuden osalta vähimmäisvaatimus 230 solmua matalilla lentokorkeuksilla ja optiona lentopinnalla 250 on 350 solmun matkalentonopeus.

Suuremmista potkuriturbiinikoneista yli kahdeksan tunnin toiminta-aikaa tarjoaisivat uutena tai käytettynä hankittavat ATR 42-300, ATR 72-600, ATR 72MM, de Havilland DHC-8-100, ja -300-koneet. Uusina Rajavartiolaitokselle tarjottiin tästä kokoluokasta de Havilland DHC-8-400 ja Airbus C295MSA -koneita.

Suihkukonekalustona tarjottiin Cessna Citation Longitudea, Bombardier Challenger 650 ja Dassault Falcon 2000MVX-konetta, mutta niiden osalta vastaan voi tulla MVX-hankkeessa vaadittu kuljetuskyky.

Osa tarjotuista vaihtoehdoista voisi mahdollisesti tuoda myös tiettyjä synergiaetuja, sillä vastaavia konetyyppejä on jo nykyisin käytössä Suomessa siviili- tai sotilaskäytössä.

Uuden lentokoneen on kyettävä toimimaan Rajavartiolaitoksen operatiivisen toiminnan näkökulmasta erilaisissa olosuhteissa ja mm. navigointikyvyn osalta vaatimuksena on toimivuus jatkuvassa kaarrossa, sivuluisussa, jyrkissä kaarroissa lennettäessä erittäin matalilla lentokorkeuksilla.

Navigointikyvyn on oltava riittävä myös olosuhteissa, jossa GPS-signaalia ei ole tarjolla. Lisäksi koneen varustuksessa on oltava järjestelmä GPS-häirintää ja signaalin vääristämistä vastaan. Navigointikyvyn osalta tarjottavan ratkaisun on täytettävä kaikki nykyiset ja tiedossa olevat tulevat Single European Sky -vaatimukset.

 Lentokoneen tulee myös mahdollistaa nopeat lähdöt. Rajavartiolaitoksen vaatimuksissa tämä tarkoittaa pääsyä rullaamaan sekä nousua turvallisesti ilmaan 30 minuutin kuluttua siitä kun lentäjät ovat ohjaamossa vyöt kiinnitettynä ja lentokoneen akut päälle kytkettyinä. Optiona haetaan kuitenkin jopa 15 minuutin lähtövalmiutta.

Matkustamon osalta koneen tulee olla monitoimintakykyinen ja muunneltavissa mm. matkustajien kuljettatamiseen, rahtikäyttöön tai medevac-versioon sekä näiden yhdistelmiin. Vaatimuslistalla on myös lentokoneen keittiötila, joka sisältää vähintään uunin, kahvinkeittimen ja jääkaapin. Tarpeen ovat myös WC-tilat sekä täysin vaakatasoon kääntyvät istuimet miehistön levon mahdollistamiseksi.

MVX-lentokoneen tulee mahdollistaa matkustajien ja rahdin kuljetus myös ns. operatiivisessa konfiguratiossa, johon kuuluu miehistön osalta kaksi ohjaajaa ja kaksi järjestelmäoperaattoria laitteistoineen. Valmistajan tulee tarkennetun tietopyynnön mukaan ilmoittaa mikä on maksimi määrä matkustajia ja rahtia tällaisessa konfiguraatiossa 700 merimailin etäisyyksillä. Matkavaatimus on vastaava kuin Suomen pituus etelä-pohjoissuunnassa. Nykyiset Dornier-koneet mahdollistavat ainoastaan neljän matkustajan kuljettamisen operatiivisen henkilöstön lisäksi. Tarkennetun tarjouspyynnön osalta esillä on kuuden matkustajan vaikutukset erinäisiin laskelmiin.

Matkustamokonfiguraatiota tulee lisäksi voida muuttaa yhdessä tunnissa valvontaversiosta täyden matkustus- ja rahdinkuljetuskyvyn käyttöön sekä vastaavasti takaisin valvontakäyttöön samassa ajassa. Koneella on kyettävä kuljettamaan myös vaarallisia aineita eli ns. DGR-rahtia (Dangerous Goods Regulations). 

Normaalin operatiivisen toiminnan osalta MVX-valvontalentokoneella tulee voida suorittaa noin seitsemän päivän mittaisia ja noin 30 lentotuntia sisältäviä komennuksia sujuvasti myös kotitukikohdan ulkopuolella. Tyypilliset lyhyet komennukset suuntautuvat Baltian alueelle, Pohjanmerelle sekä Pohjois-Atlantin alueelle. Pidemmät komennukset jopa 32 vuorokauden ajaksi ovat mahdollisia myös Välimeren alueelle, jolloin lentotunteja kertyisi siirtolentojen lisäksi noin 140. Tämä aiheuttaa lisävaatimuksia Suomeen jäävän valvontalentokoneen lähtöluotettavuudelle sekä huoltovaatimuksille molempien koneyksilöiden osalta.

Huoltoratkaisuja kehitetään - Turun tukikohtainfra uudistettava

MVX-hankkeessa selvitetään lisäksi erilaisia MRO-ratkaisuja (Maintenance, Repair and Overhaul) lentokoneiden ja niiden järjestelmien osalta.

Viime vuodet Rajavartiolaitos on käytännössä toteuttanut kaikki huollot pääosin itsenäisesti. Huoltoja tehdään Helsinki-Vantaan lisäksi myös Turussa. Nyt MVX-hankkeessa selvitetään kannattaako huoltotyö tehdä myös uusien valvontakoneiden osalta edelleen vai ulkoistetaanko huoltoa kokonaan tai osittain.

Laajimman suunnitelman mukaan kaikki linja-, perus-, raskas-, järjestelmä- ja komponenttihuoltotyöt ja materiaalit sisältyvät tarjoukseen. Toisessa huoltosuunnitelmassa ostaja suorittaa huollot osana erikseen määritetyn konseptin mukaisesti yhdessä päähuolto-organisaation kanssa. Konseptin valintaa tehdään myös ns. Power-by-hour tai Pay-by-hour -ratkaisuiden osalta.

Tarkennetussa tietopyynnössä pyydetään vastauksia myös laajan ja räätälöidyn huoltoratkaisun hinnoitteluun, jos linjahuoltopalvelut sijaitsisivat Helsinki-Vantaan lentoaseman sijaan Turun lentoasemalla.

Rajavartiolaitoksen valvontalentokoneiden kotikenttä on Turku, jossa edessä on todennäköisesti hyvin varmasti myös uuden tukikohtainfran rakentaminen MVX-hankkeen tarpeisiin. Uudet lentokoneet ovat kooltaan hyvin todennäköisesti suurempia kuin nykyiset Dornier 228 - koneet. Mahdollinen tuleva tukikohtainvestointi ei sisälly MVX-hankkeen määrärahaan.

MVX-hankkeen määrärahaksi on varmistettu 163 miljoonaa euroa, jolla toteutetaan ilma-aluksien, niiden sensoreiden ja muiden järjestelmien kokonaishankinta, koulutus ja integrointityö. Lopullinen hankinta toteutetaan neuvottelumenettelynä. Hankintaprosessi toimeenpannaan mahdollisimman nopeasti ja tavoitteena hankintasopimuksen tekeminen vuoden 2023 aikana. Aikataulu mahdollistaisi uusien suorituskykyjen käyttöönoton vuonna 2026. Nykyisillä, vuonna 1995 käyttöönotetuilla, Dornier 228 -valvontakoneilla lennettäisiin alustavasti vuoteen 2027 saakka.

Rajavartiolaitoksen MVX-hankkeessa rakennetaan ainutlaatuista suorituskykyä koko Suomen tarpeisiin ja suuremman rahoituksen turvin hankkeessa voidaan nyt huomioida myös Euroopan muuttunut turvallisuusympäristö ja sen tuomat uudet operatiiviset tarpeet. MH

 Lue myös: